Siirry suoraan sisältöön

Tekoäly sisällöntuotannossa

Tekoälyn kehitys on viime kuukausien aikana ottanut merkittäviä harppauksia eteenpäin, ja OpenAI:n laaja-alaista mediahuomiota herättänyt kohu on nostanut aihetta pinnalle entistäkin voimakkaammin. Se on myös ollut viime vuosien aikana eräs eniten yhteiskunnallista keskustelua herättäneistä puheenaiheista, ja sitä käytetään tänä päivänä miltei kaikkiin mahdollisiin käyttötarkoituksiin.

Google myös julkaisi hiljattain uuden Gemini-tekoälymallinsa, joka on tuttuun tapaan valovuosia edeltävää mallia edellä, ja uusi malli on oppinut varsin mielenkiintoisia uusia temppuja.

Tämä lienee siis erinomainen aika kirjoitella hiukan siitä, mikä oma näkemykseni tekoälyn kehityksestä on ja miten itse käytän keinoälyä omassa työssäni.

Sisällöntuottajan paras kaveri vai pahin vihollinen?

Aloitin virallisesti täysipäiväisenä sisällöntuotantoyrittäjänä juuri sillä hetkellä, kun ChatGPT alkoi yleistyä voimakkaasti. Taisi jopa olla niin, että ensimmäinen suuren suosion saavuttanut tekoälymalli, ChatGPT 3, julkaistiin vain pari viikkoa sen jälkeen, kun irtisanouduin työelämästä.

Jostain kumman syystä myös osa sen aikaisista asiakkaistani lopetti uusien kirjoitustöiden tilaamisen samoihin aikoihin. Sattumaako? Ehkä, mutta todennäköisin selitys lienee se, että yritykset huomasivat tekoälyn mahdollisuudet kirjoitustyön osalta, ja ulkoistivat suurimman osan sisällöntuotannon leipätyöstä keinoälyn tehtäväksi, säästäen merkittävästi sisällöntuotannon kuluissa.

En varsinaisesti usko siihen, että kaikki nämä asiakkaat olisivat yhtäkkiä päättäneet alkaa julkaista puhtaasti tekoälyn tuottamaa sisältöä, vaan todennäköisempää on se, että asiakkaat tuottavat aikaisempaa suuremman osan sisällöstä itse, mutta tekoälyn avustuksella. Tekoälyn käyttäminen sisällöntuotannossa nimittäin säästää merkittävästi aikaa esimerkiksi tutkimustyön osalta.

Sitä ei kuitenkaan voi käyttää niin, että syöttää tekoälylle aiheen ja kopioi sen tuottaman tekstin suoraan sivustolle, sillä se tekee virheitä. Paljon virheitä.

Näin käytät tekoälyä oikein sisällöntuotannossa

Aihetta hyvin ymmärtävä kirjoittaja voi kuitenkin syöttää hyvin chattibotille aiheen, antaa tekoälyn kirjoittaa suurimman osan sisällöstä, ja korjata sen tekemät virheet sekä lisätä omia näkökulmia tekstiin. Näin tekstistä tulee usein jopa parempaa, kuin itse alusta asti kirjoitetusta – ja huomattavasti nopeammin.

Avainsanat tässä prosessissa ovat kuitenkin ”Aihetta hyvin ymmärtävä kirjoittaja”. Jotta virheet ja tekoälyn itse keksimät faktat voidaan paikantaa ja korjata, tulee kirjoittajan edelleen ymmärtää aihe syvällisesti, ja lukea teksti ajatuksella läpi. Jos aiheesta täysin ymmärtämätön henkilö alkaa tuottamaan sisältöä tekoälyllä, nämä virheet jäävät varmasti huomaamatta, ja sisältö on laadultaan erittäin heikkoa.

Näin ollen voinee sanoa, että tekoäly voi parhaillaan olla sisällöntuottajan paras kaveri, mutta pahimmillaan tämän pahin vihollinen. Jos sen kykyihin luottaa liikaa ja alkaa tuottaa sisältöä puhtaasti tekoälyn tiedon varassa, tulee varmasti julkaistua sutta ja sekundaa, kun taas oikein käytettynä se voi auttaa sisällöntuotantoprosessia huomattavasti, ja jopa korjata ihmiskirjoittajan tekemiä virheitä.

On myös tärkeää huomata, että sisältöä tuotetaan moneen eri käyttötarkoitukseen – yhden kirjoituksen tarkoitus voi olla kirjoittajan tiedon jakaminen lukijalle, kun taas toisen päämäärä voi olla auttaa kirjoittajaa ymmärtämään aihetta paremmin ja kannustaa tätä tekemään tutkimustyötä aiheesta itse.

Ensimmäisestä esimerkistä hyvä vertauskuva voisi olla vaikkapa tämä artikkeli – pyrin artikkelissa kertomaan omista kokemuksistani, ja jakamaan omaa tietotaitoani lukijalle. Tämän artikkelin olisi siis periaatteessa hyvin voinut kirjoittaa tekoälyavusteisesti (tämä on kuitenkin ihan itse kirjoitettu tällä kertaa), koska ymmärrän aiheen hyvin ja tiedän, mitä haluan lukijalle viestiä.

Jos kirjoittamisen tarkoitus on auttaa kirjoittajaa ymmärtämään aihetta paremmin, on tekoälyn käyttäminen itse kirjoitustyön suorittamiseen täysin tarkoituksenvastaista – se on täysin verrattavissa siihen, että kopioi kotitehtävät suoraan kaverin vihkosta tekemättä itse lainkaan ajatustyötä.

Näin toimiessasi altistut riskille siitä, että kaveri – tai tekoäly – on tehnyt tehtäviä ratkaistessaan virheen, ja kopioit myös kaikki samat virheet omaan vihkoosi. Tämän lisäksi tehtävän alkuperäinen tarkoitus ohitetaan täysin – voit todennäköisesti palauttaa tehtävän sellaisenaan, mutta sen ”kirjoittaminen” ei ole auttanut sinua ymmärtämään tehtävää lainkaan.

Täysin sama periaate pätee myös tekoälyllä tuotettavan sisällön osalta: Jos käytät tekoälyä puhtaasti kirjoitustyön suorittajana, et voi olla varma siitä, että sen tuottamat vastaukset pitävät paikkansa. Näin ollen tuotetulla sisällöllä ei ole juuri mitään arvoa, joka puolestaan tarkoittaa sitä, että sen tuottaminen on käytännössä tuhlattua aikaa.

Kaikissa käyttötarkoituksissa tiedon oikeellisuudella ei välttämättä olekaan mitään merkitystä, mutta nämä seikat on hyvä pitää mielessä, kun seuraavan kerran avaat ChatGPT:n ja päätät syöttää tekoälylle seuraavan kehotteen:

  • Mikä tuotettavan sisällön tarkoitus on?
  • Voinko olla varma siitä, että osaan korjata vastauksen virheet?
  • Onko sisällön tarkoitus opettaa minulle jotain, vai käytänkö tekoälyä oikotienä?
  • Osaisinko itse selittää aiheen kattavasti ilman tekoälyn apua?

Näin itse käytän tekoälyä

Tekoälyn kehitys ei omassa mielessäni koskaan ole ollut uhka sisällöntuotantoalan yrittäjänä, olen pikemminkin aina nähnyt sen mahdollisuutena – jos käytän tekoälyä oikein, voin tehostaa omaa työntekoani, ja nopeuttaa sen avulla monia yksinkertaisia tehtäviä.

Pyrin kuitenkin aina pitämään mielessä sen, että tekoäly todellakin tekee virheitä, ja että omalla osaamisellani on huomattava merkitys tekoälyn käyttämisessä.

Käytän tekoälyä pääsääntöisesti sisältöideoinnissa, hakukoneoptimoinnin analysoinnissa (esim. hakusanaideointi, otsikkorakenteet, kilpailijoiden tekstin analysointi), sekä yksinkertaisten artikkelien kirjoitustyössä. Näissä tehtävissä tekoäly on mielestäni (tällä hetkellä) parhaimmillaan, ja näiden osalta voin hyvin mielin sanoa, että työaikaa on säästynyt varmasti kymmeniä tunteja jokaista listan kohtaa kohden.

Jälleen kerran korostaisin kuitenkin sitä, että jokainen tekoälyn tuottama tuotos on tähän mennessä ollut pakko lukea ajatuksella läpi, korjata virheitä, ja lisätä kohtia, joita tekoäly ei ole tajunnut kirjoittaa. Yllättävän usein on kuitenkin myös käynyt niin, että tekoäly on osannut kirjoittaa sellaisista aiheista, joita en itse ole edes osannut ajatella, ja nämä aiheet ovat usein olleet äärimmäisen relevantteja artikkelin kokonaisuuden kannalta.

Tekoäly on siis toiminut omalla kohdallani hiukan kuten työkaveri työelämässä – se on auttanut minua huomaamaan omat virheeni, ja olen huomauttanut (korjannut) sen tekemiä virheitä. Tämän lisäksi se on erinomainen kollega siinä mielessä, että sille voi ulkoistaa ison osan tehtävistä, jotka vaativat paljon yksinkertaista ja puuduttavaa työtä, eikä se – ainakaan toistaiseksi – ole vielä kertaakaan valittanut liian suuresta työtaakasta tai kieltäytynyt annetusta tehtävästä.

Käytätkö itse tekoälyä työelämässä? Jos käytät, niin miten? Jos et, niin miksi? Jätä rohkeasti kommenttia alle!

P.s. Artikkelikuvan on tuottanut ChatGPT4:n kuvia luova tekoälymalli Dall-E.

Avainsanat:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Tilaa kuukausittainen uutiskirje

Saat kuukausittaisen yhteenvedon Suomen parhaan sijoitusblogin artikkeleista. Yksi sähköpostiviesti kuukaudessa. Ei turhaa roskapostia.