Suomen inflaatio oli viime vuoden loppuun asti esillä mediassa paljon, ja se vaikutti etenkin Suomalaisiin asuntovelallisiin merkittävästi korkojen noustessa ennätyslukemiin. Korkoja nostetaan huhtikuussa 2023 edelleen, mutta yleisen näkemyksen mukaan valoa tunnelin päässä alkaa hiljalleen näkymään.
Talouden epävarmuus herättää tietysti myös sijoittajissa huolta, eikä turhaan – Inflaation, sodan ja epävarmuuden yhteisvaikutukset maailmantalouteen ovat suuret.
Jos et tiedä vielä mitä inflaatio tarkoittaa, lue ensin tämä artikkeli.
Lue myös EKP:n ennusteet vuoden 2024 inflaatiosta tästä artikkelista.
Maksat todennäköisesti liikaa puhelinliittymästäsi – suojaudu inflaatiolta kilpailuttamalla liittymäsi Telialla ja nappaa 50€ Lidl-lahjakortti (kampanja päättyy 12.06.)! Telia tarjoaa ajoittain huikeitakin tarjouksia, joten käy kilpailuttamassa liittymäsi nyt! Telian verkkokauppaan -> *Maksettu mainoslinkki
Tärkeimmät tiivistettynä:
📉 Asiantuntijat ennustavat inflaation laskua: EKP:n analyysi odottaa inflaatiovauhdin laskevan alle 3 %:n vuonna 2023.
💹 Inflaatio ja Euribor-korko kulkevat käsi kädessä: keskuspankin ohjauskorko vaikuttaa Euribor-korkoon.
🏦 Pankkien analyytikot ennustavat Euribor-koron asettuvan n. 4% tuntumaan vuoden 2023 ajaksi.
⚖️ Koronnostot voivat johtaa taantumaan: liian suuret koronnostot vähentävät kulutusta ja talouskasvua.
📈 Talouskasvun tyrehtyminen tarkoittaa taantumaa: laskusuhdanteet valmistavat kuluttajia seuraavaan nousukauteen.
Maksat todennäköisesti liikaa puhelinliittymästäsi – suojaudu inflaatiolta kilpailuttamalla liittymäsi Telialla ja nappaa 50€ Lidl-lahjakortti (kampanja päättyy 12.06.)! Telia tarjoaa ajoittain huikeitakin tarjouksia, joten käy kilpailuttamassa liittymäsi nyt! Telian verkkokauppaan -> *Maksettu mainoslinkki
Asiantuntijat ennustavat inflaation laskua
Inflaation taso on vahvasti sidonnainen Euroopan keskuspankin ohjauskorkoon. Ohjauskorkoa on onneksi verrattain helppo ennustaa, koska sen määrittää keskuspankki itse.
Tilannetta helpottaa myös se, että EKP julkaisee säännöllisesti ihan omia analyysejään aiheesta, ja luotettavampaa lähdettä juuri tämän koron ennustamiseen on vaikea löytää – kuten sanottu, analyysin tehneellä kioskilla on täysi valta päättää omalla ohjauskorkonsa kurssi.
Maaliskuussa valmistuneen EKP:n analyysin mukaan inflaatiovauhdin odotetaan laskevan jo vuoden 2023 aikana alle 3 %:n.
Suomen inflaatio on artikkelin kirjoitushetkellä (04/2023) n. 8,4% paikkeilla, joten EKP odottaa inflaatiotahdin laskevan merkittävästi kuluvan vuoden aikana. Lähde: Tilastokeskus
Inflaatio ja Euribor-korko
Inflaation lisäksi lehtien etusivulla on viimeisen vuoden ajan nähty sangen erikoinen näky – etusivuja on koristanut kaikessa komeudessaan niinkin kuiva aihe, kuin Euribor-korko ja sen kurssi. Aihe on kuitenkin ihan vakavissaankin ottaen varsin ajankohtainen, varsinkin Suomalaisille asuntovelallisille.
Inflaatio ja Euribor kulkevat käsi kädessä, halusivat tai eivät. Tämä johtuu siitä, että keskuspankit nostavat korkean inflaation aikana ohjauskorkoaan hillitäkseen inflaatiota. Ja kun inflaatio on saatu kuriin nostamalla korkoja, aletaan niitä jälleen laskea talouden kiihdyttämiseksi.
Koska Euribor-korko on noussut historiassa aina, kun keskuspankin ohjauskorko nousee, tulee Euribor suurella todennäköisyydellä myös jatkossa seuraamaan tarkasti keskuspankin korkotasoja.
Myös pankkien analyytikot ovat ottaneet suurennuslasinsa esiin ja julkaisseet omat näkemyksensä Euribor-koron kurssiennusteista.
Lohtua ei valitettavasti kuitenkaan tämän vuoden puolella ainakaan OP:n seniorimarkkinaekonomisti Jari Hännikäisen mukaan: Hännikäinen ennustaa Euribor-koron nousevan n. 4% paikkeille, ja pysyvän siinä koko vuoden 2023 ajan.
Koronnostot voivat johtaa taantumaan
Tilanne on vaikea myös keskuspankeille – inflaatiota hallitakseen tulee keskuspankin tehdä kaikkensa, että kuluttajat kuluttavat vähemmän – tämän tehdäkseen sen täytyy nostaa korkoja.
Toisaalta keskuspankki ei halua myöskään kiristää korkoja liikaa, koska koronnostot johtavat yhä vahvempaan kulutuksen vähenemiseen. Jos korkoja nostetaan liikaa, voi talous ajautua pitkään ja syvään taantumaan.
Miksi kulutus vaikuttaa inflaatioon?
Kun talous käy ylikierroksilla ja kuluttajien luottamus tulevaisuuteen on huipussaan, on laina yleensä erittäin edullista. Tämän kun yhdistää korkeaan kuluttajan luottamukseen maksukyvystään, eli tulevaisuudestaan, on lainansaanti ja sen nostaminen kuluttajan näkökulmasta jopa liian helppoa.
Aina, kun kuluttaja nostaa luottoa, on tuo nostettu luotto jonkun muun tuloa. Tästä jää siis kuluttajalle käteen laina, eli velvollisuus, ja maksun vastaanottajalle tuloa. Jos lainaa myönnetään liikaa, muodostuu markkinalle kupla, ja sekä kuluttajat että yritykset saavat epärealistisen kuvan talouden todellisesta tilasta.
Lainat täytyy kuitenkin aina jossain kohtaa maksaa pois, ja kuluttajat eivät voi nostaa loputtomasti lisää velkaa. Kuluttajat ajattelevat, että lainaa kannattaa nostaa nyt, kun se on edullista – eikä se ole ollenkaan väärin ajateltu.
Kun korkoja nostetaan, kuluttajat reagoivat tietysti vastakkaisella reaktiolla: Kun laina on kallista, sitä ei kannata nostaa lisää. Kun lainan ottaminen tyrehtyy, myös yritysten tulokset kärsivät kuluttajien lykätessä hankintojaan.
Tämä aiheuttaa dominoefektin, jossa kuluttajat eivät enää luotakkaan talouden tulevaisuuteen yhtä vahvasti, ja yritysten tulokset kärsivät entistä pahemmin.
Maksat todennäköisesti liikaa puhelinliittymästäsi – suojaudu inflaatiolta kilpailuttamalla liittymäsi Telialla ja nappaa 50€ Lidl-lahjakortti (kampanja päättyy 12.06.)! Telia tarjoaa ajoittain huikeitakin tarjouksia, joten käy kilpailuttamassa liittymäsi nyt! Telian verkkokauppaan -> *Maksettu mainoslinkki
Talouskasvun tyrehtyminen tarkoittaa taantumaa
Talouskasvua mitataan kulutuksen mukaan, joten talouskasvu supistuu kuluttajien vähentäessä kulutustaan.
Kaikesta huolimatta kaikki yllä mainittu on normaalia talouden suhdannevaihtelua, ja laskusuhdanteet nähdäänkin nykyisessä talousjärjestelmässämme välttämättömänä pahana, sillä samalla kun kuluttajat vähentävät kulutustaan ja vähentävät lainannostoa, he myös lyhentävän vanhoja lainojaan pois.
Kun lainaa lyhennetään, velkaantumisaste vähenee – ja se valmistaa kuluttajia taas seuraavaan nousukauteen, jossa kuluttajat uskaltavat taas ottaa lainaa.
Lue myös: