Sijoitussuunnitelman laatiminen on ensimmäinen asia, joka sijoittamista aloittaessa kannattaa hoitaa. Sijoitussuunnitelma auttaa sinua tilanteissa, joissa sijoitusvarallisuuden myyminen houkuttaa, ja vähentää sijoitusvarallisuuden kasvamisen kannalta haitallista tunnepohjaista päätöksentekoa. Tutustutaan tässä artikkelissa sijoitussuunnitelman laatimiseen aloittelijan näkökulmasta.
Sijoitussuunnitelman laatiminen onnistuu 5 kysymyksellä
Käydään läpi 5 peruskysymystä, jotka auttavat sinua laatimaan oman henkilökohtaisen sijoitussuunnitelmasi. Sijoitussuunnitelman tarkoitus on ohjata rahasi oikeisiin kohteisiin oman henkilökohtaisen taloustilanteesi puitteissa. Sijoitussuunnitelman laatiminen on tärkeää, sillä jokaisella sijoittajalla tulee eteen tilanteita, joissa sijoittajan tulee tehdä tärkeitä päätöksiä sijoitusvarallisuuteen liittyen.
Suunnitteleminen auttaa välttämään yleisimmät virheet, kuten sijoitusvarallisuuden myymisen markkinan laskiessa. Sijoitussuunnitelman laatiaksesi kysy itseltäsi seuraavat kysymykset, ja kirjaa ne ylös.
Voit käyttää sijoitussuunnitelman pohjana yksinkertaisesti vaikkapa tyhjää A4-paperia, johon kirjaat kysymykset ja vastaukset. Voit myös käyttää tyhjää Word/muistio-dokumenttia, johon kirjaat vastauksesi.
1. Miksi sijoitan?
Kysy itseltäsi: ”Miksi haluan sijoittaa?”. Vastauksia tähän kysymykseen on yhtä paljon kuin kysyjiä, joten vastaus voi olla kirjaimellisesti ihan mitä vain. Jotkut sijoittavat säästääkseen eläkepäivien varalle, toiset sijoittavat ollakseen ikätovereitaan vauraampia. Jollain sijoitustoiminnan pääasiallinen tarkoitus on tuoda lisää jännitystä elämään riskipitoisilla sijoituksilla – vain taivas on rajana, ja tähän kysymykseen kannattaa vastata rehellisesti.
Apuna kysymykseen vastaamiseen voit käyttää seuraavia lisäkysymyksiä:
- Miten pitkällä aikavälillä haluan sijoittaa?
- Sijoitanko säästääkseni taloudellista puskuria varten?
- Haluanko sijoitukseni tuottavan eläkepäivien turvaksi?
- Haenko sijoituksilla jännitystä elämään?
Kuten sanottu, tähän kysymykseen on loputon määrä vastauksia, ja vain sinä itse tiedät todellisen syyn sijoitustoiminnan aloittamiselle. Kirjaa vastaus ylös johonkin niin, että voit muistella pahan paikan tullen sitä alkuperäistä syytä, miksi olet sijoitustoimintasi aloittanut.
2. Mikä on sopiva sijoitussumma minun taloudelleni?
Kun tiedät miksi sijoitat, on seuraava vaihe miettiä hieman omaa taloudellista tilannetta ja arvioida tarkkaan sitä, kuinka paljon olet valmis sijoittamaan. Jälleen vastausta tähän kysymykseen ei tiedä kukaan muu kuin sinä itse, joten tässä ei auta muuta kuin sukeltaa syvälle oman pankkitilin syövereihin ja pohtia omien tulojen ja menojen pohjalta juuri sinulle sopiva sijoitussumma.
Voit käyttää seuraavia vinkkejä apuna sijoitussumman arvioimisessa:
- Lue artikkeli ”Kuinka paljon sijoittaa kuukaudessa?”
- Jos käytössäsi on taloudenhallintasovellus (Esim. Nordea Wallet, myös muilla pankeilla nykyään verkkopankissa integroituna), tarkista sovelluksesta tulosi ja menosi
- Tee tulojen ja menojen perusteella lista tarpeellisista ja pakollisista menoista – arvioi myös mitkä menot ovat ”turhia”, ja mieti haluatko luopua näistä menoista. Menojen vähentäminen on tehokas tapa vapauttaa tuloja sijoitustoimintaan. Lue lisää
- Voit myös listata esimerkiksi kaikka kuukausittaiset menosi – esimerkiksi suoratoistopalvelut, palvelutuotteet, tilaukset ym., ja miettiä voisiko näihin palveluihin kuluvia varoja käyttää sijoittamiseen tilausten sijaan
Sopivan sijoitussumman miettiminen kannattaa tehdä huolella, sillä omaan talouteen sopivan sijoitussumman löytäminen auttaa sinua hallitsemaan sijoitustoimintaasi niin, että se ei vaikuta tavalliseen arkeen ja siihen liittyvien kulujen hoitamiseen.
Jos sijoitussumma on liian suuri, tulee sijoitusvarallisuutta herkästi myytyä yllättävien kulujen ilmaantuessa. Jos sijoitussumma on liian pieni, sijoittaminen tuntuu herkästi merkityksettömältä.
Omalla kohdallani kuukausittainen sijoitussummani on n. 75 € kuukaudessa. Summa on sellainen, jonka voin laittaa sijoituksiin kuukausittain ilman, että se vaikuttaa arkeeni huomattavasti. N. 900 euroa vuodessa kerryttää kuitenkin kohdallani sopivasti sijoitusvarallisuutta, jotta sijoittaminen tuntuu siltä, että varallisuus kehittyy riittävän nopeasti.
Kuukausittainen summa ei myöskään tarkoita sitä, ettetkö voisi sijoittaa lisää tilanteen mukaan – se on ainoastaan minimisumma, joka sijoituksiin menee kuukausittain sen suurempia ajattelematta.
3. Millä aikavälillä sijoitain (sijoitushorisontti)?
Sijoitushorisontilla tarkoitetaan aikaa, joka sijoituksia on tarkoitus pitää hallussa. Jos sijoitushorisonttisi on 10 vuotta, tarkoittaa tämä sitä, että suunnitelman mukaan sijoitusvarallisuutta on tarkoitus myydä n. 10 vuoden kuluttua.
Sijoitushorisontti on ensimmäinen kohta listalla, johon vaikuttaa sijoittajan henkilökohtaisen näkemyksen lisäksi muut tekijät – sijoitushorisontin valintaan vaikuttaa mm. sijoittajan ikä, toivottu riskitaso sekä sijoitustiedon taso.
Pähkinänkuoressa sijoitushorisontin valinta tapahtuu seuraavasti: Jos olet nuori (~18-30v), suositellaan yleisesti erittäin pitkää sijoitushorisonttia. Erittäin pitkälle sijoitushorisontille ei ole tiettyä määritelmää, mutta yleisesti sillä tarkoitetaan jopa 20-25 vuotta ja sitä pidempiä sijoitusaikoja.
Ajatus tässä on se, että nuorempana aloittaessasi sinulla on mahdollisuus hyötyä enemmän korkoa korolle-ilmiöstä, ja sitä kautta kerryttää merkittävä määrä sijoitusvarallisuutta yksinkertaisesti pitämällä olemassa olevaa sijoitusvaralisuutta hallussasi.
Korkoa korolle-ilmiöllä tarkoitetaan sijoitusvarallisuuden eksponentiaaliseen kasvuun johtavaa efektiä, jossa olemassa oleva sijoitusvarallisuus ja siitä syntyvät tuotot tuottavat yhä enemmän tuottoa vuosi vuodelta.
Esimerkki: 10 000 € sijoitus tuottaa ensimmäisenä vuotena 7 % tuoton. Sijoitusvarallisuus toisen vuoden alussa on näin ollen 10 700 € – kun toisena vuonna sijoitus tuottaa jälleen 7 %, lasketaan tuotto 10 700 € mukaan. Toisen vuoden tuotto samalla tuottoprosentilla on 749 €, jolloin kolmannen vuoden alkaessa sijoitusvarallisuus on yhteensä 11 449 €. Kolmantena vuonna tuotto lasketaan jälleen 11 449 € pääoman mukaan, tuottaen jälleen yhä suuremman summan. Saman kuvion jatkuessa sijoitusvarallisuuden kehitys kiihtyy vuosi vuodelta.
Jos sijoitusurasi alkaa ollessasi jo hieman iäkkäämpi, kannattaa sijoitushorisonttia lyhentää suunnitelmiesi mukaan. Sijoitushorisontin valitsemiseen vaikuttaa kuitenkin myös 1. kysymyksesi vastaus – jos sijoitat puhtaasti säästääksesi jälkipolvillesi perintöä, etkä aio itse käyttää sijoitustesi tuottoja elinaikanasi, voi sijoitushorisonttisi olla käytännössä vaikka ääretön.
Jos säästät eläkepäivien turvaksi, on hyvä nyrkkisääntö arvioida sijoitushorisonttia odotetun eläkeiän mukaan. Jos olet tällä hetkellä 50-vuotias, ja odotat eläköityväsi 67-vuotiaana, voi sijoitushorisonttisi olla vaikkapa juuri eläkeiän ja tämänhetkisen ikäsi erotus – eli 17 vuotta.
4. Kuinka suuren riskin olen valmis ottamaan?
Myös riskin arviointiin voi vaikuttaa ikäsi, sijoitustietosi taso ja tuhat muuta asiaa – kuten esimerkiksi luonteesi.
Riskin tasoa on hyvä arvioida, sillä yleisesti ottaen suurempi riskitaso tarjoaa mahdollisuuden suurempiin tuottoihin, varsinkin lyhyellä aikavälillä. Nuori sijoittaja voi esimerkiksi ottaa enemmän näkemystä yksittäisillä osakkeilla, sillä mahdollisten tappioiden paikkaamiseen on enemmän aikaa kuin lyhyen sijoitushorisontin omaavalla sijoittajalla.
Sijoituskohteisiin on hyvä tutustua ennen sijoittamista, ja myös riskin tasoissa on valtavia eroja. Joillain sijoituskohteilla, kuten johdannaisilla, voi sijoittaja menettää jopa enemmän kuin sijoitetun pääoman – johdannaisilla on hyvällä tuurilla kuitenkin yhtä lailla mahdollista tehdä myös suuria voittoja.
5. Mikä sijoitusmuoto sopii minulle parhaiten?
Sopivan sijoitusmuodon arvioinnissa kannattaa myös ottaa huomioon luonnolliset tekijät kuten omat luonteenpiirteet – jos olet tottunut ottamaan suuria riskejä, ja elät aina ”kaikki tai ei mitään”-periaatteella, ei varman tuoton hakeminen pitkällä aikavälillä välttämättä ole sinulle sopiva sijoitusmuoto.
Tietysti on aina suositeltavaa pitää sijoituksista suurin osa mahdollisimman pieniriskisissä sijoituskohteissa – voit kuitenkin miettiä kuinka suuren osan sijoituksistasi pidät matalan riskin sijoituksissa ja kuinka suurella osuudella olet valmis tavoittelemaan suurempaa tuottoa suuremmalla riskillä.
Voit kysyä itseltäsi esimerkiksi seuraavia kysymyksiä:
- Maltanko pitää sijoituksistani kiinni, vaikka ne tuottaisivat vaikkapa 3 vuotta peräkkäin vain pienen tuoton?
- Haluanko ottaa enemmän riskiä, nähdä enemmän vaivaa ja tehdä enemmän päätöksiä itse?
- Jaksanko nähdä vaivaa osake/sijoitusmarkkinan seuraamiseen, ja tehdä päätöksiä markkinaliikkeiden pohjalta?
Yleisesti ottaen suuremman riskin – ja suuremman tuoton – sijoitusmuodot vaativat myös enemmän vaivaa.
Toivottavasti sait näillä vinkeillä itsellesi luotua henkilökohtaisen sijoitussuunnitelman, jonka avulla pääset alkuun sijoitusurallasi!
Mitä seuraavaksi? Aloita vaikkapa lukemalla seuraavat artikkelit: