Siirry suoraan sisältöön

Mitä rahastot ovat? – Rahastot selkokielellä selitettynä

Rahastot ovat yksi suosituimmista sijoitusmuodoista, ja ne tarjoavat sijoittajalle erinomaisia mahdolisuuksia mm. hajauttamiseen, pitkän aikavälin tuottoon sekä tiettyihin aloihin tai maantieteellisiin alueisiin keskittämiseen. Rahastoja on tarjolla niin paljon, että tarkempaa lukumäärää en tässä lähde arvailemaan, mutta rahastojen lukumäärästä osviittaa antaa se, että lähes jokaiselle pienellekin sijoittamisen osa-alueelle on jonkinlainen rahasto tarjolla.

Mitä rahastot ovat, miten ne toimivat ja miksi ne ovat niin suosittuja? Käydään näitä kysymyksiä ja paljon muuta rahastoihin liittyvää asiaa läpi tässä artikkelissa.

Lue lisää:

Rahastot nyt – Mitkä rahastot ovat pinnalla juuri nyt?

-> ETF-Rahastot selkokielellä selitettynä

Harkitsetko asuntolainan nostamista? Pohditko nykyisen lainan kilpailuttamista?

Bluestep Bank on ratkaisukeskeinen ja moderni asuntolainapankki, joka keskittyy auttamaan heitä, joiden lainahakemuksen perinteiset pankit ovat syystä tai toisesta hylänneet.

Pankin tavoitteena on lisätä taloudellista osallisuutta yhteiskuntaan huomioimalla asiakkaiden erilaiset elämäntilanteet ja keskittymällä menneisyyden sijaan heidän mahdollisuuksiinsa nyt ja tulevaisuudessa.

Asuntolainan lisäksi Bluestep Bank tarjoaa asuntovakuudellista lainaa, joka sopii esimerkiksi nykyisten luottojen kilpailuttamiseen tai muuhun suurempaan hankintaan.

*Hae asuntolainaa tai kilpailuta nykyiset lainasi Bluestep Bankin palvelussa ->

Rahastojen perusteet

Tässä osiossa käsitellään rahastojen perusperiaatteita, niiden toimintaa sekä hyötyjä ja riskejä, jotka liittyvät rahastosijoittamiseen.

Jokaisella rahastotyypillä on omat ominaisuutensa: Jotkut tarjoavat korkeaa riskiä sekä korkeaa tuottopotentiaalia, jotkut puolestaan lähes varmaa, mutta erittäin maltillista tuottoa.

Rahastotyypit perustuvat kuitenkin kaikki samoihin perusperiaatteisiin, joten käydään niitä läpi heti kättelyssä, jotta saat kattavan kuvan rahastojen toiminnasta perustasolla.

Mikä on rahasto?

Rahasto on sijoitusinstrumentti, joka kerää varoja useilta sijoittajilta ja sijoittaa ne erilaisiin arvopapereihin, kuten osakkeisiin, joukkovelkakirjalainoihin, rahamarkkinavälineisiin ja muihin sijoituskohteisiin.

Rahaston perusperiaate on se, että niiden avulla sijoittajat voivat sijoittaa varansa useaan kohteeseen yhdellä ostolla. Sijoittaja voi myös ostaa osuuksia useammasta rahastosta, jolloin yksittäisen sijoittajan riski hajaantuu huomattavasti laajemmalle verrattuna esimerkiksi yksittäiseen osakesijoitukseen.

Lue lisää:

Sijoittamisen aloittaminen nuorenaPitkän aikavälin sijoittaminen kannattaaKokemuksia Nordnet-palvelusta

Eri tyyppiset rahastot

Miten rahastotyypit eroavat toisistaan sijoittajan kannalta ja mitkä ovat niiden väliset erot? Tutustutaan seuraavaksi tarkemmin erilaisiin rahastotyyppeihin, joita ovat mm. ETF-rahastot sekä indeksirahastot.

Rahastoilla voi olla näiden lisäksi myös muita eroja, kuten niiden hallintamallit.

Sijoitusrahastot

Sijoitusrahastot ovat yleisimpiä rahastoja, jotka sijoittavat varansa erilaisiin arvopapereihin, kuten osakkeisiin ja joukkovelkakirjalainoihin.

Sijoitusrahastoja on monenlaisia, ja ne voivat keskittyä esimerkiksi tiettyyn maahan, toimialaan tai sijoitustyyliin.

ETF-rahastot

ETF (Exchange Traded Fund) on pörssinoteerattu rahasto, joka seuraa tiettyä indeksiä ja pyrkii seuraamaan sen tuottoa. ETF-rahastot ovat yleensä passiivisia, eli niiden tavoitteena on seurata indeksiä mahdollisimman tarkasti, eikä niissä tehdä aktiivista sijoituspäätöksiä.

ETF-rahastojen etuna on yleensä matalammat kulut verrattuna aktiivisiin sijoitusrahastoihin.

Lue lisää

Hedge-rahastot

Hedge-rahastot ovat aktiivisesti hallinnoituja sijoitusrahastoja, jotka pyrkivät tuottamaan positiivisen tuoton riippumatta markkinoiden kehityksestä.

Ne voivat käyttää monimutkaisempia sijoitusstrategioita ja -instrumentteja, kuten johdannaisia, vipua ja lyhyeksi myyntiä (shorttaamista). Hedge-rahastot ovat usein suljettuja rahastoja, joihin pääsevät vain tietyt sijoittajat, kuten institutionaaliset sijoittajat ja varakkaat yksityishenkilöt.

Korkorahastot

Korkorahastot sijoittavat pääasiassa joukkovelkakirjalainoihin ja muihin korkoa tuottaviin arvopapereihin.

Ne voivat olla joko aktiivisesti tai passiivisesti hallinnoituja. Korkorahastot voivat sijoittaa esimerkiksi valtionlainoihin, yrityslainoihin tai kehittyvien markkinoiden velkakirjoihin. Korkorahastot sopivat sijoittajille, jotka etsivät säännöllisiä korkotuottoja ja osakerahastoja maltillisempaa, mutta tasaisempaa tuottoa.

Korkorahastoja käytetään usein osakerahastojen ohelle sijoitusten hajauttamiseen ja tuoton tasaamiseen aikoina, jolloin osakemarkkinat eivät tuota.

Osakerahastot

Osakerahastot sijoittavat pääasiassa osakkeisiin ja ovat yleisimpiä rahastoja. Ne voivat keskittyä tiettyyn maahan, toimialaan, markkina-arvoon tai sijoitustyyliin, kuten arvo- tai kasvusijoittamiseen.

Osakerahastot voivat olla aktiivisesti tai passiivisesti hallinnoituja ja tarjota erilaisia riski- ja tuottoprofiileja sijoittajille.

Yhdistelmärahastot

Yhdistelmärahastot sijoittavat sekä osakkeisiin että korkoa tuottaviin arvopapereihin, kuten joukkovelkakirjalainoihin. Niiden tavoitteena on yhdistää osakerahastojen kasvupotentiaali ja korkorahastojen vakaus yhdessä sijoituskohteessa.

Yhdistelmärahastot voivat olla aktiivisesti tai passiivisesti hallinnoituja ja tarjota erilaisia riski- ja tuottoprofiileja sijoittajille.

Vastuulliset ja kestävät rahastot

Vastuulliset ja kestävät rahastot ovat rahastoja, jotka sijoittavat yrityksiin ja muihin sijoituskohteisiin niiden taloudellisen, ympäristöllisen ja sosiaalisen suorituskyvyn perusteella.

Nämä rahastot pyrkivät tuottamaan hyvän tuoton samalla, kun ne edistävät kestävää kehitystä ja eettisiä arvoja.

Vastuulliset ja kestävät rahastot voivat sijoittaa esimerkiksi ympäristöystävällisiin teknologioihin, yrityksiin, jotka noudattavat korkeita eettisiä standardeja, tai yrityksiin, jotka edistävät tasa-arvoa ja monimuotoisuutta.

Lue lisää: Mitä on vastuullinen sijoittaminen?

Teemarahastot

Teemarahastot ovat rahastoja, jotka sijoittavat tiettyjen teemojen, trendien tai megatrendien mukaisesti.

Esimerkkejä teemarahastoista ovat teknologiarahastot, biotekniikkarahastot, uusiutuvan energian rahastot tai kehittyvien markkinoiden rahastot. Teemarahastot tarjoavat sijoittajille mahdollisuuden hyödyntää tiettyjä globaaleja trendejä ja mahdollisuuksia, jotka voivat tuottaa merkittäviä pitkän aikavälin tuottoja.

Teemarahastot voivat olla aktiivisesti tai passiivisesti hallinnoituja ja sisältää erilaisia riskejä ja tuottopotentiaalia riippuen valitusta teemasta.

Rahastojen hallintamallit

Rahastojen hallinnassa käytetään pääsääntöisestä kahta eri mallia: Aktiivisesti hallinnoitua rahastoa sekä passiivisesti hallinnoitua rahastoa.

Erona näillä hallintamalleilla on se, että aktiivisesti hallinnoituun rahastoon sijoittaessa sijoituspäätöksien tekemisestä vastaa rahasto itse, kun passiivisesti hallinnoidussa rahastossa rahaston sijoituskohteet eivät pääsääntöisesti muutu ajan saatossa.

Aktiiviset rahastot

Aktiivisesti hallinnoidut rahastot mahdollistavat sijoittajille helpon tavan hajauttaa sijoituksiaan ja saavuttaa tehokasta sijoitusten hallintaa ammattilaisten avulla.

Aktiivisesti hallinnoitujen rahastojen kulut ovat merkittävästi suuremmat, sillä ne vaativat ammattitaitoisen ja yleensä melko korkeaa palkkaa nostavan ammattilaisen sijoituspäätöksiä tekemään.

Rahastoja hallinnoivat sijoitusammattilaiset tekevät päätöksiä sijoituskohteiden valinnasta ja niiden ostamisesta ja myymisestä. Rahastojen varat jaetaan osuuksiin, joita sijoittajat voivat ostaa ja myydä. Rahaston arvo muodostuu sen hallussa olevien sijoituskohteiden arvosta, ja se jaetaan osuuksien lukumäärällä.

Aktiivisesti hallinnoitu rahasto toimii pyytämällä sijoittajilta rahaa. Kun rahasto saa kerättyä pääomaa, se sijoittaa rahastoon sijoittavien sijoittajien rahat edelleen markkinalle. Rahaston tuotot joko sijoitetaan takaisin markkinalle rahaston sisällä, tai ne maksetaan sijoittajille rahasto-osuuksien lukumäärän mukaan.

Aktiivisia rahastoja ovat mm. hedge-rahastot – aktiivisia rahastoja miettiessäsi kannattaa ottaa huomioon se, että ne eivät usein tuota passiivista rahastoa suurempaa tuottoa, mutta niiden kulut ovat siitä huolimatta merkittävästi korkeammat.

Aktiivisten rahastojen perusperiaate ei välttämättä olekaan tarjota yhtään sen parempaa tuottoa kuin passiiviset rahastot, vaan mahdollistaa tuoton tekeminen myös markkinatilanteen ollessa heikko. Aktiiviset rahastot pyrkivät pääasiallisesti tasaamaan tuottoja eri markkinatilanteiden välillä, joskin monet aktiiviset rahastot markkinoivat – ja myös tietyissä tapauksissa todella tarjoavat – indeksiä parempia tuottoja.

Tämän lisäksi aktiiviset rahastot voivat tarjota merkittävästi markkinan keskiarvoa – eli indeksiä – parempaa tuottoa lyhyellä aikavälillä.

Aktiivisen rahaston hyödyt

😃 Mahdollisuus tehdä tuottoa myös markkinan laskiessa

😃 Ammattilaiset tekevät sijoituspäätökset puolestasi

😃 Mahdollisuus markkinan keskiarvoa korkeampaan tuottoon

Aktiivisen rahaston haitat

😒 Suuremmat kulut

😒 Aktiivinen sijoittaminen voi tuoda sijoitussalkkuusi lisää riskiä

😒 Ei mahdollisuutta vaikuttaa rahaston osalta sijotussalkkusi sisältöön

😒Mahdollisuus siihen, että maksat ylimääräisiä kuluja markkinan keskiarvoa huonommasta tuotosta

Yleisesti sijoitusalan asiantuntijoiden keskuudessa hyväksytty näkemys on kuitenkin se, että aktiivinen rahasto ei yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta tarjoa indeksiä parempaa tuottoa. Ellet tiedä tarkalleen, mitä haluat aktiiviselta rahastolta, on passiiviseen rahastoon sijoittaminen todennäköisesti helpompi ja pitkällä aikavälillä parempi ratkaisu.

Passiiviset rahastot

Passiivisesti hallinnoidut rahastot puolestaan tarjoavat sijoittajalle mahdollisuuden tutkia tarkemmin rahaston sisältöä itse, sekä tehdä sijoituspäätökset oman näkemyksensä mukaan.

Passiivisten rahastojen kulut ovat yleensä merkittävästi aktiivisesti hallinnoituja rahastoja pienemmät, sillä ne eivät vaadi henkilökuntaa tekemään sijotuspäätöksiä asiakkaiden puolesta. Passiivisesti hallinnoidut rahastot seuraavat esimerkiksi ennalta määrättyä indeksiä, eli tiettyjen alojen, yhtiöiden tai vaikkapa maantieteellisten alueiden yhdistettyä tuottoa.

Passiivisesti hallinnoitu rahasto sijoittaa sijoittajilta keräämänsä pääoman sijoittajan puolesta markkinaan, jakaen sen ennalta määrätyin ja rahaston julkisesti esittelemin ehdoin. Passiiviset rahastot voivat sijoittaa mm. vastuullisuusindekseihin, suuriin indekseihin, tiettyjen alojen top 100 vaihdetuimpiin osakkeisiin, velkakirjoihin – tai moneen muuhun sijoitustuotteeseen.

Passiivisen rahaston hyödyt

😃 Verrattain tasainen ja kohtuullisen riskin sijoituskohde

😃 Voit vaikuttaa sijoitussalkkusi sisältöön helposti ostamalla ja myymällä rahasto-osuuksia

😃 Tarjolla useita matala- tai jopa 0-kuluisia rahastoja

😃 Helppo aloittaa, pitkällä aikavälillä tarjoaa matalien kulujen ansiosta myös parempaa korkoa korolle-tuottoa

😃 Yksi suosituimmista sijoituskohteista

Passiivisen rahaston haitat

😒 Ei yleensä tarjoa markkinan keskiarvoa korkeampaan tuottoon

😒 Ei tarjoa tuottoja markkinan laskiessa

😒 Vaatii merkittävien tuottojen tekemiseen pitkän sijoitusajan

Rahastojen hyödyt ja riskit yleisesti

Rahastojen tärkeimpiä hyötyjä ovat hajauttaminen, ammattimainen sijoitusten hallinta, likviditeetti ja helppo seurattavuus.

Hajauttaminen tarkoittaa sitä, että sijoittajan ei tarvitse itse ostaa ja myydä useita eri sijoituskohteita, vaan rahasto hoitaa sen puolestasi. Ammattimainen sijoitusten hallinta tarkoittaa, että rahastonhoitajat ovat koulutettuja asiantuntijoita, jotka tekevät sijoituspäätökset sijoittajan puolesta.

Rahastosijoittamiseen liittyy kuitenkin myös riskejä, kuten markkinariski, korkoriski ja valuuttariski. Markkinariski tarkoittaa, että rahaston arvo voi nousta tai laskea markkinoiden heilahteluiden vuoksi. Korkoriski liittyy korkojen muutoksiin, jotka voivat vaikuttaa rahaston sijoituskohteiden arvoon.

Valuuttariski puolestaan tarkoittaa, että rahaston sijoitukset eri valuuttojen arvopapereihin voivat vaikuttaa rahaston arvoon valuuttakurssien muutosten myötä. Lisäksi rahastoihin liittyy aina tiettyjä kuluja, kuten hallinnointipalkkiot ja merkintä- ja lunastuspalkkiot, jotka vaikuttavat sijoituksen tuottoon.

Rahastosijoittamisen aloittaminen

Rahastosijoittaminen on yksi yleisimmistä sijoitustoiminnan aloittamismuodoista – eikä syyttä.

Rahastoihin on helppo sijoittaa, ja ne ovat myös kokeneempien sijoittajien suosiossa niiden verrattain tasaisen, markkinan keskiarvoihin nojaavan tuotto-odotuksen ansiosta.

Rahastoja tarjoaa lähes jokainen palveluntarjoaja – ne ovat sijoitustuotteiden peruskauraa, joita käytetään usein ns. sisäänheittotuotteena uusille sijoittajille.

Suomen suosituimmat rahastot ovat Nordnetin kuluttomat Indeksirahastot – ne tarjoavat erittäin helpon tavan sijoittamisen aloittamiseen mm. kuukausisäästämällä. Rahastosijoittamisen voi aloittaa jopa 15 eurolla kuukaudessa, joten kenellä tahansa on mahdollisuus aloittaa.

Kaipaatko apua sopivan rahaston valintaan? Lue vinkit sopivan rahaston valintaan

Tutustu Nordnetiin palveluntarjoajana tarkemmin*

Luo myös itsellesi sopiva sijotussuunnitelma: Sijoitussuunnitelman laatiminen

*Sijoittamiseen osake- ja pääomamarkkinoilla liittyy aina riskejä. Sijoitusten arvo ja tuotto voi nousta tai laskea, ja sijoittaja voi menettää sijoittamansa pääoman kokonaan. Historiallinen tuotto ja kehitys ei ole tae tulevasta tuotosta.

Avainsanat:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Tilaa kuukausittainen uutiskirje

Saat kuukausittaisen yhteenvedon Suomen parhaan sijoitusblogin artikkeleista. Yksi sähköpostiviesti kuukaudessa. Ei turhaa roskapostia.