Siirry suoraan sisältöön

Pörssisähkö – Selkokielellä selitettynä

Viime vuosien aikana voimakkaasti nousseet sähkön hinnat ovat ajaneet Suomalaiset etsimään uusia vaihtoehtoja kiinteähintaisille sähkösopimuksille. Eräs tällä hetkellä suosituimpiin sopimusmalleihin kuuluva sopimus on pörssisähkö – mutta mitä pörssisähkösopimus todellisuudessa oikein tarkoittaa, ja miten pörssisähkön hinta oikeasti muodostuu?

Tutustutaan tässä artikkelissa tarkemmin pörssisähkön hinnan muodostumiseen sekä siihen, mitä pörssisähkö todella tarkoittaa.

Lue myös: Mihin sähkön hinta menee vuonna 2024?

Mistä saa halvimman sähkösopimuksen? Kilpailuta hinnat Sähkövertailu.fi-palvelun avulla! *Tutustu palveluun ja kilpailuta sähkösopimukset

Pörssisähkön hinnan muodostuminen

Pörssisähkön hintaan vaikuttavat verkkoyhtiön laatiman ennusteen tarkkuus, sekä ennusteen perusteella etukäteen ostetun sähkön riittävyys.

Pörssisähkön hinta voi vaihdella merkittävästi vuorokauden aikana, ja tutustutaan seuraavaksi hintavaihtelun juurisyihin.

Pörssisähkön hintaennusteartikkelia kirjoittaessa tuli sukellettua syvälle Fingridin avoimen datan palveluun, ja opin monia sellaisia yksityiskohtia, joita en osannut edes ajatella – päätin siis kirjoittaa aiheesta vielä hiukan tarkemmin, jotta vielä tuoreessa muistissa oleva tieto saadaan myös teidän saataville.

Sähköllä käydään kauppaa ympäri vuorokauden

Pörssisähkön hinta muodostuu käytännössä katsoen puhtaasti kysynnän ja tarjonnan perusteella. Sähkön pörssimarkkinoiden tarkoitus ei itse asiassa alun perin ole ollut tarjota kuluttajalle edullisempaa sähkösopimusvaihtoehtoa, vaan tasapainottaa kysyntää ja tarjontaa niin, että sähköä kulutetaan jokaisena hetkenä juuri sen verran, kuin sitä tuotetaan.

Lähde: Fingrid.fi

Sähköjärjestelmän toiminnan kannalta on nimittäin aivan kriittisen tärkeää, että kulutus on tarkalleen sama kuin tuotanto. Jos kulutus on tuotantoa korkeampaa, on koko valtakunnallinen sähkön jakeluverkosto hyvin nopealla aikataululla lirissä.

Valtakunnallisen sähköjärjestelmän tasapainottamisesta vastaa Suomessa Fingrid yhdessä sähkön tuottajien kanssa. Yhdessä nämä toimijat laativat jokaiselle vuorokaudelle kulutusennusteen, jonka perusteella sähkön tuotantolaitokset laativat tuotantosuunnitelman.

Koko kuvio menee jo tässä vaiheessa uskomattoman monimutkaiseksi: Jos sähkön kulutuksen tulee olla ihan joka ikisenä vuorokauden hetkenä tismalleen sama kuin tuotannon, miten ihmeessä sähkö voidaan toimittaa ennusteiden perusteella? Eihän se ihan niin onnistukaan, vaan kuvioon astuvat Taajuusohjattu käyttö- ja häiriöreservi, Nopea taajuusreservi, Automaattinen taajuuden palautusreservi, sekä Säätösähkömarkkinat.

No niin, nyt mennään sitten niin syvälle, että artikkeli voitaisiin varmaan yhtä hyvin julkaista insinöörilehdessä. Lupaan kuitenkin, että kaikki tämä liittyy loppujen lopuksi talouteen – ja ennen kaikkea sähkön hintaan. Nämä yksityiskohdat määrittelevät mm. sen, miksi sähkön hinta vaihtelee rajusti kulutuspiikkien tai Suomen sähköverkon häiriötilanteiden aikana.

Futuurit ohjaavat isoa kuvaa

Tutustutaan ensimmäisenä sähköfutuureihin, joilla käydään kauppaa jopa 10 vuotta tulevaisuuteen. Futuurien ajanjakso on kuitenkin varsin laaja, sillä futuureilla voidaan käydä kauppaa jopa 1 päivä ennen sähkön toimitusta. Futuurien päätehtävä on tarjota sähkön toimittajille mahdollisuus ostaa sähköä tiettyyn hintaan huomattavasti ennen sen toimitusta sekä mahdollistaa sähkön tuotantoyhtiöille tapa myydä tuotettua sähköä jo pitkään ennen sen tuotantoa.

Kaipaatko yksityiskohtaista kuvausta sähkön johdannaismarkkinoista? Lue lisää

Erilaisten johdannaissopimusten avulla sähkön myyjä- ja ostajaosapuolet voivat solmia sopimuksia, jotka joko tuottavat voittoa tai tappiota riippuen sopimuksen solmimishetken ja sen erääntymishetken hinnan erotuksesta. Sähkön tuotantoyhtiöt voivat varautua johdannaissopimuksilla hinnan laskemiseen, ja sähkön toimittajayhtiöt hinnan nousemiseen.

Johdannaiset ovat siis eräänlaisia riskin tasaajia. Sähköä myyvä yhtiö tietää etukäteen hinnan, jolla se voi myydä asiakkaillensa kiinteähintaisia sähkösopimuksia, ja sähköä tuottava yhtiö voi myydä tuotantoaan jo paljon ennen kuin se tuotetaan. Tämä helpottaa sekä tuottavan yhtiön tuotantosuunnitelman laatimista että sähköä myyvän yhtiön toimintaa merkittävästi.

Futuurit vaikuttavat ennen kaikkea kiinteähintaisten sähkösopimusten hintoihin, eivät niinkään kuluttajille myytävien pörssisähkösopimusten hintoihin.

Futuurien jälkeen siirrytään vuorokausimarkkinoille

Kun futuurikaupat on käyty, siirrytään seuraavaksi käymään kauppaa huomisen päivän tuntikohtaisilla hinnoilla. Tässä vaiheessa kaupat tehdään edelleen ennusteiden perusteella, ja sähköverkkoa hallinnoiva taho tekee jokaiselle päivälle erillisen suunnitelman sähkön ostosta ostoa edeltävänä päivänä.

Vuorokausimarkkinoilla kauppaa käydään huutokaupalla, ja tässä vaiheessa myös pyritään mahdollisimman tarkasti tasaamaan koko pohjoismaisen sähköverkon tuotannon ja kulutuksen suhde. Seuraavan päivän ennusteen perusteella markkinatoimijat asettavat osto-, ja myyntitarjouksensa sähköpörssiin edeltävänä päivänä klo 13 mennessä, jonka jälkeen sähköpörssi järjestää huutokaupan jätettyjen osto- ja myyntitarjousten sekä käytettävissä olevan siirtokapasiteetin perusteella, jossa lopullinen hinta määräytyy.

Lähde: YouTube: Fingrid / Kuinka sähkömarkkinat toimivat? (Videossa kohta 04:19)

Sähkön kulloinenkin hinta määräytyy näiden kysyntä-, ja tarjouskäyrien leikkauspisteen perusteella – näin myös varmistetaan, että kysyntä ja tarjonta ovat vuorokauden jokaisena tuntina mahdollisimman tarkasti tasapainossa. Vuorokausimarkkinoiden hinnat määrittelevät normaalitilanteen hinnan jokaiselle vuorokauden tunnille.

Päivänsisäiset markkinat korjaavat ennusteen virheet

Kun sähkölle on määritetty vuorokausimarkkinoilla hinta, tehdään jokaiselle vuorokauden tunnille tuotantosuunnitelma. Sähkön tuottajat siis suunnittelevat etukäteen sen, kuinka paljon sähköä tuotetaan jokaisena vuorokauden tuntinta. On tietysti olemassa myös tilanteita, jolloin sähkön kulutus hyppää hetkellisesti ennustetta korkeammalle, ja tämä ongelma ratkaistaan päivänsisäisillä markkinoilla.

Päivänsisäisillä markkinoilla paikataan myös odottamattomien tuotantohäiriöiden, sääntilan muutosten sekä kulutuspiikkien sähkön tarvetta. Päivänsisäisillä markkinoilla sähkö voivat olla pikaisen toimitusaikataulun, nopean kaupankäynnin sekä käytännössä katsoen pakottavan tarveen vuoksi kalliimpia kuin vuorokausimarkkinoilta ostettu hinta, sillä sähköä voidaan joutua tuomaan ulkomailta.

Päivänsisäiset markkinat aukeavat vuorokausimarkkinan sulkeutumisen jälkeen, ja sähköä voidaan myydä päivänsisäsillä markkinoilla jatkuvasti.

Pörssisähkön hintapiikit voivat johtua siitä, että sähköä on jouduttu ostamaan huomattavasti ennustettua enemmän, jolloinka sähkö on jouduttu ostamaan myös huomattavasti kalliimmalla hinnalla päivänsisäisiltä markkinoilta vuorokausimarkkinoiden sijaan.

Reservisähköllä käydään kauppaa reaaliajassa

Futuurien sekä muiden yllä mainittujen lisäksi sähköpörssissä käydään kauppaa lukuisilla reservisähkötuotteilla, jotka mainittiin aikaisemmin. Reservi- ja tasaustuotteilla käydään kauppaa huomattavasti lyhyemmällä aikavälillä – hiljattain käyttöön otetun varttitasausjärjestelmän ansiosta sähkön kulutus ja tuotanto voidaan tasapainottaa 15 minuutin välein.

Näiden lisäksi Fingrid operoi myös nopeasti muuttuvan energiatarpeen varmistamiseksi erilaisia sähköverkon taajuuteen perustuvia reservisähkömarkkinoita, joilta Suomen sähköverkkoon voidaan ostaa kapasiteettia erittäin nopealla aikataululla esimerkiksi tilanteessa, jossa suuri voimalaitos tipppuu pois verkosta odottamattomasti.

Reservisähkön ostamista pyritään tietysti välttämään, sillä se on huomattavasti kalliimpaa, ja se tuodaan usein ulkomailta. Reservisähkön ostaminen vaikuttaa pörssisähkön hintaan hetkellisesti, ja pörssisähkön hintapiikit voivat osittain johtua siitä, että verkkoon on täytynyt ostaa energiaa reservisähkömarkkinoilta.

Yhteenveto

Pörssisähkön hintaan vaikuttavat lukuisat tekijät kuten se, miltä markkinoilta sähkö on ostettu. Jos kulutus-, ja tuotantoennusteen pitävät hyvin paikkansa, pysyy sähkön hinta tasaisena ja ennusteen mukaisena koko vuorokauden ajan. Jos sähkön kulutukseen tai tuotantopuoleen tulee odottamattomia muutoksia, voi pörssisähkön hinta nousta hetkellisesti, kun energiavajetta paikataan ulkomaisella tuotannolla nopeasti toimivilta markkinoilta.

Sähkön kulutus ja tuotanto pyritään kuitenkin pitämään aina mahdollisimman hyvin tasapainossa, jotta sähkön hinta pysyy mahdollisimman tasaisena vuorokauden jokaisena tuntina. Hinta voi kuitenkin vaihdella merkittävästi vuorokauden sisällä yllä mainittujen syiden vuoksi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Tilaa kuukausittainen uutiskirje

Saat kuukausittaisen yhteenvedon Suomen parhaan sijoitusblogin artikkeleista. Yksi sähköpostiviesti kuukaudessa. Ei turhaa roskapostia.