Sana ”ostovoima” nousee usein esiin talousaiheisessa keskustelussa, ja viime aikoina se on esiintynyt yhä tiheemmin myös valtamediassa. Syy tiheämmälle esiintymiselle on korkeaksi karannut inflaatio, joka puolestaan on heikentänyt kotitalouksien ostovoimaa.
Mutta mitä tällä yksinkertaisella termillä tarkoitetaan? Käydään tässä artikkelissa läpi ostovoiman tarkoitusta, ja selitetään termi niin, että kuka tahansa ymmärtää mistä on kysymys.
Ostovoimaan vaikuttaa sekä tulot että menot
Ostovoima on taloustieteen termi, jota käytetään kuvaamaan sitä, kuinka paljon hyödykkeitä tietyllä määrällä rahaa voi hankkia.
Ostovoimaa arvioidessa tulee siis miettiä sekä tulo-, että menopuolta. Jos talouden tulot nousevat vaikkapa 1000 €:lla, mutta inflaatio nostaa hintoja samalla aikavälillä saman verran, on talouden ostovoima noussut pyöreät 0%.
Inflaation nostaessa hintoja, ja tulojen pysyessä samana, on vaikutus negatiivinen – jos hinnat nousevat, mutta tulot pysyvät samana, ostovoima laskee.
Sama pätee myös toisin päin: Jos hinnat laskevat, ja tulot pysyvät samana, ostovoima nousee.
Ostovoimaan voi siis vaikuttaa moni tekijä. Yhtälössä on kaksi muuttujaa: Tulot ja menot – ja kumman tahansa muuttuminen vaikuttaa ostovoimaan. Termin ymmärtäminen on olennaista, jos haluat ymmärtää inflaation vaikutuksen talouteen eritoten yksittäisen kotitalouden kohdalla.
Inflaatio vaikuttaa ostovoimaan
Inflaatiolla tarkoitetaan hintojen laaja-alaista, pitkäaikaista nousua. Näin ollen inflaatio vaikuttaa ostovoiman yhtälön menopuoleen, ja jos kotitalouden tulot pysyvät samana, kyseisen kotitalouden ostovoima laskee.
Inflaation ollessa tällä hetkellä n. 8,5%, pitäisi kotitalouden saada saman suuruinen (tai suurempi) palkankorotus, jotta ostovoima pysyisi samana. Ammattiliittojen pyrkimyksistä huolimatta palkat eivät näyttäisi vuonna 2023 nousevan riittävän jyrkästi, että inflaatiotahti saataisiin kirittyä.
Inflaatio kuitenkin vaihtelee vuosittain, joten ihan joka vuosi ei 8,5 % palkankorotuksia voi odottaakaan – ristiriitaista on toisaalta myös se, että liian suuret palkankorotukset vaikuttavat inflaatioon kiihdyttävästi.
Ostovoimaa tarkastellaan yleensä yksilötasolla, eli yksittäisen palkansaajan tai kuluttajan (kotitalouden) kannalta. Valtiolliset tahot voivat kuitenkin tarkastella ostovoiman kehitystä myös valtakunnan tasolla, ja sillä arvioidaan koko Suomen ostovoiman kehitystä laajemmassa kuvassa.
Korkea verotus heikentää ostovoimaa
Palkansaajan ostovoimaa laskiessa tulee myös ottaa huomioon tämän maksamat verot. Jos verotus on korkea, on tulopuolella vähemmän valuuttaa. Tulopuolen pienempi valuuttamäärä puolestaan vaikuttaa ostovoimaan heikentävästi.
Kaiken tämän lisäksi ostovoimaan vaikuttaa myös monet muut tekijät. Suomen ostovoima ei pärjää kansainvälisessä vertailussa verrattain matalien palkkojen sekä suhteellisen korkean verotuksen vuoksi – mutta Suomessa verorahoja käytetään myös laskemaan heikon ostovoiman vaikutusta kotitalouksiin.
Ostovoimaan voidaan laskea myös esimerkiksi ilmaisten tai osittain ilmaisten julkisten palveluiden arvo, ja jälleen saadaan erilainen tulos. Liikkuminen on monelle pakollinen kuluerä töihin päästäkseen, joten esimerkiksi kohtuuhintainen, verorahoilla osittain rahoitettu julkinen raideliikenne voi vaikuttaa yhtälöön yksittäisen kotitalouden kohdalla merkittävästikin.
Maksat todennäköisesti liikaa puhelinliittymästäsi – suojaudu inflaatiolta kilpailuttamalla liittymäsi Telialla ja nappaa 50€ Lidl-lahjakortti (kampanja päättyy 12.06.)! Telia tarjoaa ajoittain huikeitakin tarjouksia, joten käy kilpailuttamassa liittymäsi nyt! Telian verkkokauppaan -> *Maksettu mainoslinkki
Ostovoiman kehitys Suomessa
Veronmaksajien keskusliiton mukaan vuonna 2022 vahvasti kiihtynyt inflaatio on kurittanut kotitalouksien ostovoimaa pahasti, ja vuonna 2022 palkanmaksajien ostovoima heikentyi peräti 3,8%. Samainen taho ennustaa, että palkat eivät nouse vuonna 2023 riittävästi inflaation kiinni saamiseen.
Kaiken tämän lisäksi Suomessa ajettiin läpi vuodelle 2023 sote-uudistus, joka veronmaksajat.fi-sivuston mukaan nostaa veroprosentteja n. 0,2 prosenttiyksikköä kiristyvän sairausvakuutusmaksujen vuoksi.
Mutta 0,2 prosenttiyksikön nousu veroissa ei vaikuta mitenkään merkittävästi ostovoimaan, vaan perimmäinen syy ostovoiman heikentymiselle on korkea inflaatio.
EKP ennustaa inflaation kuitenkin laskevan vuoden 2023 loppuun mennessä n. 3%:n tasolle, joten valoa tunnelin päässä on havaittavissa.
Jos ennuste pitää paikkansa, ei Suomalaistenkaan ostovoima välttämättä heikkene ennusteen mukaisesti, vaikka palkkaneuvotteluissa ei pääsääntöisesti saavutetukaan merkittäviä parannuksia palkkatasoihin.
Yhteenveto
Ostovoima vaikuttaa olennaisesti jokaisen palkansaajan elintasoon, joten sen ymmärtäminen perustasolla on hyödyllistä jokaiselle rahaa käsittelevälle – eli käytännössä kaikille ihmisille. Toivottavasti sait tästä artikkelista hyvän kuvan siitä, mitä ostovoima tarkoittaa perustasolla.
Tietoa voit käyttää mm. inflaation vaikutuksen arvioinnissa oman taloutesi tilaan tai palkankorotuksen todellisen vaikutuksen arviointiin.
Ostovoima vaikuttaa kehittyvän vuoden 2023 aikana Suomalaisen palkansaajan kannalta negatiivisesti, mutta yhtälössä on vielä paljon epävarmuutta. Jos inflaatio kehittyy aiemmin odotettua vaisummin, voi ostovoiman kehitys kääntyä +-0 tasolle, tai jopa positiiviseksi vuonna 2023.
Tiedätkö jo, mitä inflaatio tarkoittaa? Lue kattava artikkeli inflaatiosta, jotta saat hyvän peruskäsityksen inflaation vaikutuksesta omaan talouteesi.
Tykkäsitkö lukemastasi? Jaa artikkeli painamalla alta:
Seuraa meitä somessa: