Siirry suoraan sisältöön

Deflaatio – Selkokielellä selitettynä

Deflaatio on taloudellinen ilmiö, jossa yleinen hintataso laskee ajan myötä. Toisin kuin inflaatio, joka syö rahan ostovoimaa, deflaatio kasvattaa sitä. Vaikka ensi näkemältä deflaatio saattaa vaikuttaa positiiviselta ilmiöltä, se voi kuitenkin aiheuttaa vakavia taloudellisia ongelmia.

Tutustutaan tässä artikkelissa deflaation määritelmään, sekä siihen, mitä deflaatio tarkoittaa ja miten se eroaa inflaatiosta.

Etkö vielä tiedä mitä inflaatio tarkoittaa? Lue tämä artikkeli

Lue myös muut inflaatioaiheiset artikkelimme: Kaikki inflaatioartikkelit

Mitä on deflaatio?

Deflaatiolla tarkoitetaan laaja-alaista kuluttajahintojen laskemista – eli ostovoiman kasvamista.

Kuten inflaation määritelmässä, myös deflaation osalta sen toteaminen kokonaismarkkinassa vaatii laaja-alaista, pitkään kestävää rahan arvon nousemista, ja esimerkiksi ainoastaan yhden tuoteryhmän hintojen laskeminen ei riitä määrittelemään markkinatilannetta deflatoriseksi.

Deflaatio on inflaatiota harvinaisempi ilmiö, sillä kohtuullinen, n. 2%:n inflaatio on markkinatalouden kannalta positiivinen asia. Jos markkinatilanne on kokonaiskuvassa deflatorinen, on markkinatalous toimimattomassa tilassa.

Deflaation syyt ja seuraukset

Inflaatiota ilmenee sekä markkinan toimiessa oikein että markkinan ollessa ylikuumentunut. Deflaatio puolestaan iskee taantuvaan talouteen.

Deflaatio johtuu rahan kierrossa olevan määrän pienenemisestä suhteessa markkinan tarjoamien hyödykkeiden määrään – yksinkertaisesti selitettynä deflaatiota ilmenee silloin, kun hyödykkeitä kokonaiskuvassa liikaa verrattuna kysyntään.

Deflaatio voi johtua useista tekijöistä, kuten:

  • Kysynnän lasku: Kun kuluttajat ja yritykset vähentävät kulutustaan ja investointejaan, kysyntä laskee, mikä painaa hintoja alaspäin.
  • Rahan tarjonnan supistuminen: Jos keskuspankki kiristää rahapolitiikkaa liikaa tai pankit vähentävät luotonantoa, rahan määrä taloudessa supistuu, mikä voi johtaa deflaatioon.
  • Tuottavuuden kasvu: Teknologinen kehitys ja tehokkuuden parantuminen voivat johtaa tuotantokustannusten laskuun ja sitä kautta hintojen laskuun.

Deflaation seuraukset voivat olla vakavat:

  • Kulutuksen lykkääminen: Kun kuluttajat odottavat hintojen laskevan edelleen, he lykkäävät ostoksiaan, mikä heikentää kysyntää entisestään.
  • Velkojen reaaliarvon kasvu: Deflaatiossa velkojen reaaliarvo kasvaa, mikä vaikeuttaa velallisten asemaa.
  • Investointien väheneminen: Kun hinnat laskevat, yritysten voitot pienenevät ja tulevaisuuden näkymät heikkenevät, mikä vähentää investointeja.
  • Taloudellinen taantuma: Deflaatiokierteen seurauksena talous voi ajautua taantumaan tai jopa lamaan.

Teknologian kehitys

Yksittäisen tuotteen tai tuoteryhmän kohdalla deflaatiota voi aiheuttaa mm. sellainen teknologinen kehitys, joka johtaa hyödykkeiden tuotantokyvyn merkittävään paranemiseen.

Ajankohtainen esimerkki tästä voisi olla vaikkapa tekoälyn kehitys, joka voi pahimmillaan – tai parhaimmillaan, riippuen kummalta puolelta aitaa asiaa tarkastelee – johtaa merkittävään tuotantokustannusten laskuun mm. teollisen tuotannon alalla.

Tuotanto ei ole kuitenkaan ainoa ala, johon tekoälyn kehitys vaikuttaa merkittävästi. Tekoälyn kehittyessä myös luovilla aloilla voidaan kokea merkittävää tuotantokyvyn kasvua – hyvänä esimerkkinä toimii OpenAI-yhtiön ChatGPT-tekoälybotti, joka tuottaa jo nyt melko pätevää tekstiä täysin ilmaiseksi.

Jos tekoälyn tuottama teksti kehittyy siihen pisteeseen, että se on parempaa kuin ihmisten tuottama teksti, kokevat kirjoittajat deflaation vaikutukset kirjoitustyönsä hinnoittelussa, eli näiden tulee laskea hintojaan kilpaillakseen tekoälybottien kanssa.

Jos tekoäly tuottaa tekstiä nopeammin ja paremmin kuin ihminen, ei ihmistyöstä kannata maksaa juuri mitään – eli kirjiottajan tulee laskea hintaansa yhtä alas, tai jopa alemmaksi kuin tekoälybottien – ihmisen kirjoitustyötä ostavan asiakkaan ostovoima kasvaa siis merkittävästi verrattuna tilanteeseen, jossa tekoäly ei olisi kehittynyt.

Hintojen laskeminen

Kysynnän ollessa pohjalukemissa ja tarjonnan ollessa korkealla, on tarjoajien pakko alentaa hintojaan, johtaen deflaatioon. Kun hyödykkeiden hinnat laskevat laaja-alaisesti, myös kuluttajien ostovoima kasvaa, eli kuluttajat saavat enemmän tai saman verran hyödykkeitä samalla rahalla kuin aiemmin.

Jos ostaja odottaa hintojen laskevan nopeasti myös jatkossa, ei tämä välttämättä halua ostaa tuotteita tai palveluita nyt – ellei hankinnalla ole kiire, ostajan kannattaa lykätä hankintaansa, jotta tämä voi ostaa saman tuotteen myöhemmin halvemmalla.

Ostajien vetäytyminen mietintämyssyynsä aiheuttaa puolestaan lisää kilpailua niistä vähäisistä asiakkaista, jotka tuotteita vielä ostavat, ja hinnat voivat laskea entisestään. Tämä ilmiö on tyypillistä deflaatiossa, ja ilmiö on myös syy siihen, miksi deflaatio on niin tuhoisaa taloudelle.

Deflaatiokierre on tuhoisa ilmiö

Kuten sanottu, yhden alan deflaatio ei kuitenkaan vaikuta taloustilanteeseen merkittävästi, joten yllä mainittu esimerkki ei varmasti aiheuttaisi laaja-alaista deflaatiota – laaja-alaisen deflaation kehittymiseen tarvitaan muitakin tekijöitä.

Laaja-alaista deflaatiota voi aiheuttaa mm. korkea työttömyysaste, poikkeuksellisen pitkä epävarma taloustilanne (mm. konfliktit, suuret kriisit), liian tiukka talouspolitiikka tai eri syistä johtuva kuluttajien kulutukseen käytettävien rahavarojen merkittävä hupeneminen.

Yksittäisten kuluttajien säästämis-, tai kulutustottumukset eivät vaikuta olennaisesti kansakunnan taloustilanteeseen, mutta riittävän suuren kuluttajaryhmän siirtyminen säästölinjalle voi aiheuttaa myös laajamittaista deflaatiota.

Eräs tuhoisimmista taloustilanteista on nk. deflaatiokierre, jossa laajalle levinnyt epävarmuus hintojen laskiessa ajaa kuluttajat lykkäämään käytännössä kaikkia hankintojaan, joka puolestaan johtaa kysynnän romahtamiseen ja sitä myötä tuotantopuolen irtisanomisiin – joka jälleen johtaa syvempään epävarmuuteen ja hankintojen yhä pidemmälle lykkäämiseen.

Irtisanomiset sekä taloustilanteen heikkeneminen johtavat taantumaan, ja taantuma ohjaa taloutta jälleen syvemmälle deflaatiokierteen kuritukseen – yksittäiset tekijät siis ruokkivat toisiaan, ja kierre toistaa näin itseään aina uusien irtisanomisaaltojen myötä.

Samaan aikaan hintojen laskeminen vaikuttaa edelleen vahvistavasti deflaation kierteeseen. Kun kuluttajat odottavat hintojen laskevan, nämä odottavat ennemmin hintojen laskemista yhä alemmas ennen ostopäätöksen tekemistä.

Deflaation torjunta

Deflaation torjunta on haastavaa, koska perinteiset talouspolitiikan keinot eivät välttämättä toimi. Esimerkiksi korkojen laskeminen ei välttämättä kannusta kulutukseen ja investointeihin, jos tulevaisuuden näkymät ovat epävarmat. Deflaation torjumiseksi on usein tarpeen käyttää yhdistelmää erilaisia toimenpiteitä, kuten:

  • Rahapolitiikka: Keskuspankki voi pyrkiä elvyttämään taloutta laskemalla korkoja ja lisäämällä rahan tarjontaa.
  • Fiskaalipolitiikka: Hallitus voi lisätä julkisia menoja tai laskea veroja talouskasvun tukemiseksi.
  • Rakenneuudistukset: Kilpailua lisäävät ja tuottavuutta parantavat uudistukset voivat auttaa torjumaan deflaatiota pitkällä aikavälillä.

Nykyisessä talousjärjestelmässämme keskuspankit ohjaavat valuuttojen kierrossa olevaa määrää. Koska rahan arvoa ei enää nykyään sidota mihinkään fyysiseen omaisuuteen, kuten ennen (esim. kultastandardi), ovat keskuspankit kädet verrattain vapaat määrittelemään tarkalleen rahan kierrossa olevan määrän.

Rahan ollessa ”vapaasti kelluva” (floating currency, rahan arvoa ei sidota fyysiseen omaisuuteen) keskuspankki voi määritellä rahan arvon sekä kotimaisilla että kansainvälisillä markkinoilla laskemalla liikkeelle lisää valuuttaa tai vetämällä sitä pois markkinoilta.

Kelluvan valuutan järjestelmässä rahan arvon määrittää valuuttakurssi, joka puolestaan määrittyy markkinavoimien mukaan – jos valuuttaa on liikaa liikkeellä, markkinat huomaavat sen ja laskevat sen hintaa. Jos valuuttaa on liian vähän, ja kysyntä ylittää tarjonnan, sen hinta nousee.

Deflaatio voidaan näin ollen välttää erittäin yksinkertaisesti: Jos taloutta uhkaa deflaatio, siitä pääsee eroon käynnistämällä rahapainon ja kääntämällä nupit kaakkoon – siis printtaamalla lisää rahaa ja jakamalla sen kuluttajille, jotka puolestaan lisäävät kulutustaan ja elvyttävät taloutta.

Kyseistä operaatiota kutsutaan taloustieteilijöiden piireissä mielestäni varsin osuvalla nimellä ”Helikopteriraha”.

Deflaation vaikutukset

Deflaatio vaikuttaa inflaation tavoin koko talousjärjestelmään sekä kaikkiin sen sisällä toimiviin tahoihin. Deflaatio on talousjärjestelmässä tuhoisa ilmiö, ja siitä pyritään pääsemään eroon niin pian kuin mahdollista heti sen ilmenemisen jälkeen.

Deflaation vaikutus velallisiin

Velalliselle deflaation vaikutus on negatiivinen. Lainan kokonaissumma ei pienene suhteessa deflaatioon, vaan sen nimellisarvo pysyy samana deflaatiosta huolimatta. Jos otat lainaa asuntoa varten 100 000€, ja lainan kohteen – eli asunnon – hinta laskee vaikkapa 10 000€, sinulla on edelleen 100 000€ laina maksettavanasi, mutta asunnon arvo on aiempaa pienempi.

Näin ollen deflaatio syö lainan ostovoimaa.

Deflaation vaikutus säästäjiin

Säästäjät ovat velallisia onnellisemmassa asemassa, sillä deflaatio vaikuttaa säästäjien säästöihin positiivisesti. Tätä kuvastaaksemme kuvitellaan tilanne, jossa sinulla on 100 000€ rahaa, ja kyseisellä rahamäärällä voit ostaa vuonna 2020 kerrostalokaksion Jyväskylästä.

Päätät kuitenkin syystä tai toisesta lykätä hankintaa vuodella, ja vallitseva taloustilanne on deflatorinen. Vuonna 2021 deflaation ollessa edeltävän vuoden ajan vaikkapa 10%, on asunnon hinta enää 90 000€ – ja säästöjä sinulla on edelleen sama 100 000€.

Säästöjesi ostovoima kasvoi siis vuoden aikana n. 10% (ei ihan, mutta yksinkertaisuuden vuoksi jätetään tarkemmat laskutoimitukset tekemättä), eli deflaatio vaikutti säästöihisi positiivisesti.

Asunnon ostaessasi sinulla on siis tililläsi edelleen 10 000€ rahaa, ja olet ostanut saman asunnon, johon vuosi sitten olisi kulunut koko säästämäsi 100 000€.

Yhteenveto

Deflaatio on harvinainen, mutta vakava taloudellinen uhka. Se opettaa meille, että talouspolitiikan on oltava joustavaa ja monipuolista, jotta se pystyy vastaamaan erilaisiin haasteisiin. Se korostaa myös tarvetta ennakoivaan talouspolitiikkaan, joka pyrkii ehkäisemään deflaatiota sen sijaan, että vain reagoisi siihen.

Deflaatio on muistutus siitä, että talous ei ole itsestäänselvyys. Se vaatii jatkuvaa huomiota ja huolenpitoa, jotta se voi tarjota vakautta ja hyvinvointia kaikille.

Avainsanat:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Tilaa kuukausittainen uutiskirje

Saat kuukausittaisen yhteenvedon Suomen parhaan sijoitusblogin artikkeleista. Yksi sähköpostiviesti kuukaudessa. Ei turhaa roskapostia.