Euribor-korko on Suomalaisten suosima viitekoron muoto, ja euribor 12kk onkin Suomen suosituin asuntolainan viitekorko. Muuttuvassa euribor-korossa on sekä hyvät että huonot puolet – osa näistä huonoista puolista on esiintynyt tällä hetkellä lainaa maksavien elämän aikana ensimmäistä kertaa.
Mitkä ovat euribor-koron riskit sekä hyvät ja huonot puolet? Käydään tässä artikkelissa tarkemmin läpi euribor-koron saloja.
Mihin euribor-korko menee vuonna 2023? Lue asiantuntijoiden näkemykset aiheesta.
Mitä korkeille koroille voi oikein tehdä? Ohjauskoron nostoihin me tavalliset kansalaiset emme voi vaikuttaa, mutta luoton marginaaleihin ja yksilöllisiin korkoihin voimme.
Nyt onkin oivallinen hetki pysähtyä miettimään omien lainojen korkoja. Ensimmäinen askel kannattaa ottaa heti, ja pyytää lainatarjous vaikkapa Etua.fi-palvelun kautta useammalta pankilta kerralla.
Näin tekemällä saat parhaimmillaan huomattavasti paremman tarjouksen, ja pahimmillaan häviät muutaman minuutin aikaasi ja saat kattavan kuvan kilpailukykyisistä koroista omalla kohdallasi.
Hakemuksen jättäminen ei sido sinua mihinkään. Sinun ei tarvitse nostaa lainaa, vaikka saisit hyväksytyn lainatarjouksen. Palvelu on myös täysin veloitukseton.
*Etua.fi Asuntolainan kilpailutus ->
Etua.fi on Finanssivalvonnan hyväksymä palveluntarjoaja, joka on toiminut jo vuodesta 2008 alkaen. Se on myös pisimpään Suomen markkinoilla toiminut lainojen kilpailutuspalvelu. *Lue lisää
Euribor-koron määritelmä
Euribor-korko eli Euro Interbank Offered Rate on Euroopan pankkien välinen korko, joka määritellään päivittäin.
Se kuvastaa korkoa, jolla ensiluokkaisten pankkien on mahdollista saada lyhytaikaista rahoitusta toisiltaan euromääräisillä varoilla. Euribor-korko on tärkeä viitekorko, johon monet lainat ja rahoitustuotteet pohjautuvat Euroopassa.
Lue lisää: Euribor-korko selkokielellä selitettynä
Euribor-koron riskit
Euribor-korko on vaihtuvan koron korkomuoto, joten riskinä euribor-koron valitsemisessa on tietysti korkotason nouseminen. Maailmassa oli ennen vuotta 2022 eletty pitkään aikakaudessa, jossa korkojen tasot ovat pysyneet nollan tuntumassa tai jopa negatiivisena – tästä syystä euribor-korkojen riskit ovat historiallisesti olleet varsin pienet.
Viime vuosien myllerrys sekä rahoitusmarkkinalla että maailmass yleensä ovat kuitenkin aiheuttaneet korkojen jyrkän nousemisen viime aikoina, ja lainanottajien riskit ovat konkretisoituneet korkeampien kuukausierien, pidempien lyhennysaikojen ja jopa lainanmaksukyvyn katkeamisena.
Suomessa euribor-korkoa käytetään pääsääntöisesti pitkän maksuajan lainojen, kuten asuntolainan sekä opintolainan viitekorkona, mutta muualla euroopassa euriboria käytetään myös mm. autolainojen sekä kulutusluottojen vitiekorkona. Suomalaiset ovat tottuneet muuttuvakorkoiseen lainaan, joten harvalla lienee edes käynyt mielessä lainaa nostaessa, että korkojen nouseminen nykyiselle tasolle on mahdollista.
Tiivistettynä euribor-koron suurin riski on siis sen muuttuvakorkoinen luonne, eli riski piilee korkotason mahdollisessa nousemisessa.
Euribor-koron hyödyt
Sekä euriborin hyödyt että haitat liittyvät sen muuttuvaan luonteeseen – koska pankit voivat luottaa siihen, että korkotaso mukailee aina markkinan asettamaa keskikorkoa, voivat pankit myöntää lainoja merkittävästi alemmalla viitekorolla.
Muuttuva korkorakenne tarkoittaa pankin kannalta sitä, että lainanantajan ei tarvitse ottaa huomioon korkojen nousemisen riskiä lainaa myönnettäessä – poislukien tietysti riski siitä, että korkojen noustessa lainanottajalla ei ole varoja lyhentää lainaansa – mutta se on asia erikseen.
Koska laina seuraa markkinan keskikorkoa, ei pankin tarvitse siis ottaa huomioon omissa laskelmissaan riskiä, että koko pankin lainasalkku muuttuu tappiolliseksi korkotason noustessa.
Tiivistettynä euribor-korko mahdollistaa siis kuluttajille alemman korkotason, sillä pankki voi siirtää korkojen nousemiseen liittyviä riskejä asiakkaalle.
Onko riski suurempi lyhyellä vai pidemmällä korolla?
Riskin arviointi näiden kahden ryhmän välillä on rehellisesti sanottuna omalla ammattitaidollani täysin mahdoton tehtävä – mutta voimme käydä siitä huolimatta läpi sekä lyhyen että pitkän koron tarkistusvälin hyviä ja huonoja puolia.
Lyhyet korot tarjoavat lainanottajalle useammin viitekoron tason tarkistavan lainan, joka reagoi markkinan muutoksiin nopeammin. Käytännössä lyhyt korko kannattaa valita silloin, jos uskoo korkotason laskevan lähitulevaisuudessa, eli n. 6-10kk sisällä.
Tietysti markkinan ennustaminen on myös yksittäiselle kuluttajalle yhtä mahdotonta kuin itsellenikin, mutta ennusteita lukemalla ja markkinaa seuraamalla voi saada arvokasta tietoa mm. EKP:n omista ennusteista.
Lyhyt korko tarjoaa siis korkotason laskiessa pienempikuluisen lainan.
Pitkät korot tarjoavat lainanottajalle vakaan, vuoden kerrallaan tasaisena pysyvän korkotason. Pitkä korko kannattaa valita, jos uskoo korkotasojen nousevan lähitulevaisuudessa – myös pitkässä korossa on kuitenkin riski siitä, että korkotaso nousee vahvasti vaikkapa juuri korontarkastusvälin ajan, ja laskee jälleen.
Esimerkki:
Jos nostat lainan tänään 12kk euriborilla 2%:n korolla ja korkotasot nousevat vuodessa 4%:n, maksat koko vuoden tuota lainanottohetkellä määriteltyä 2%:n korkoa. Lyhyellä (3kk) korolla korkotaso puolestaan tarkistettaisiin vuoden aikana 4 kertaa, ja korkotason noustessa myös oma viitekorkosi nousisi laajemman korkotason mukaan.
Mitä itse olet mieltä, kannattaako valita kiinteä vai muuttuvakorkoinen laina?