Euribor-korkotaso on puhuttanut viimeisten parin vuoden aikana jo kyllästymiseen asti, eikä mikään ihme – korkotaso on noussut tasaisesti jo jonkun aikaa, ja nollakorkoihin tottunut markkina on ajettu ahtaalle korkojen hipoessa uusia huippuja käytännössä joka kuukausi.
Euroopan keskuspankki päätti kuitenkin lokakuussa 2023 lopettaa ohjauskoron nostamisen, joka vaikuttaa suoraan myös euribor-korkotasoon.
Päätöksen jälkeen mm. suomalaisten suosima euribor 12kk-korko on laskenut jo n. 4% paikkeille (tark. 06/11/2023), ja korkotaso vaikuttaa hiljalleen valuvan kohti tuttua ja turvallista nollakorkoa – mutta jatkuuko korkotason laskeminen, vai joudummeko totuttelemaan uuteen, merkittävästi aikaisempaa korkeampaan korkotasoon?
Tutustutaan tässä artikkelissa asiantuntijoiden näkemyksiin euribor 12kk-koron pidemmän aikavälin näkymistä.
Lue myös: ‣ Euribor 12kk ennuste vuodelle 2024 näyttää synkältä
‣ Mihin euribor 12kk-korko menee vuonna 2025?
Päivitys 07/12/2023 (Seuraava EKP:n korkoja käsittelevä kokous pidetään 14/12/2023):
EKP päätti 26.10.2023 pysäyttää odotetusti koronnostot toistaiseksi. Perusrahoitustoimintojen ohjauskorko pysyy siis ennallaan 4,5 prosentissa, ja maksuvalmiusluoton 4,75 prosentissa. Talletuskorko pysyy edeltävässä tasossa 4,00 prosentissa.
Lokakuun päätöksen jälkeen euribor 12kk-korko on lähtenyt laskuun, ja on asettunut n. 3,73% paikkeille (tark. 08/12/2023). Euribor-korko tänään – tarkista tästä tämän päivän tilanne
Lokakuun kokouksen päätös oli markkinan odotusten mukainen – suurempia markkinaliikkeita siis tuskin nähdään pelkästään korkopäätöksen ansiosta. Koronnostojen pysäyttäminen on kuitenkin positiivinen signaali siinä mielessä, että inflaatiotasot vaikuttavat laskevan odotetusti ja että markkinalle ei vaikuta ilmestyneen uusia korko- tai inflaatiotasoon vaikuttavia häiriöitä.
Nordean pääanalyytikko Jan Von Gerich julkaisi X:ssä 7.12.2023 päivityksen, jonka mukaan markkinan odotus on kääntynyt entistä voimakkaammin korkotason laskemisen puolelle. Nordean julkaiseman analyysin mukaan markkinalla on kuitenkin edelleen merkittävää epävarmuutta siitä, onko EKP asiasta samoilla linjoilla.
Nordean analyysi kuitenkin kallistuu sen puolelle, että EKP alkaisi laskea korkoja odotettua voimakkaammin ja jopa odotettua aikaisemmin – analyysin mukaan ensimmäiset korkotason laskut voidaan nähdä jo vuoden 2024 ensimmäisen vuosineljänneksen aikana.
Markkina hinnoittelee tällä hetkellä Euribor 12kk-koron laskevan 2,5 prosenttiin vuoden 2024 loppuun mennessä.
Artikkelia päivitetään säännöllisesti, joten voit palata myöhemmin tähän artikkeliin tarkistamaan ajankohtaisen tilanteen.
Nollakorkoihin tuskin enää palataan
Euribor-korko on asettunut n. 4 prosentin tuntumaan lokakuussa 2023.
OP-ryhmä ennustaa, että korko voisi olla vuoden kuluttua n. prosenttiyksikön verran alemmalla tasolla, n. 3,3 prosentissa. Ennuste vuodelle 2035 asettuu samoille paikkeille, n. 3 prosentin tuntumaan.
Vaikka olisin itsekin varsin mielelläni kirjoittanut, että nollakorkoaikaan palataan nyt kohisevalla tahdilla, ei tilanne näytä olevan aivan niin yksinkertainen. Korkotasot pysyttelivät nollan paikkeilla niin pitkään, että markkina ehti jo tottua ”ilmaisen rahan” aikaan, jolloin lainaa sai käytännössä niin paljon kuin talous jaksoi kantaa, ja melko lailla veloituksetta.
Tämä ei kuitenkaan valitettavasti ole talouden laajemman kuvan kannalta normaalitilanne, vaan eriskummallinen poikkeus – matalan korkotason pääasiallinen tarkoitus on elvyttää taloutta, ja jos taloutta elvytetään liian kauan tai tilanteessa, jossa se ei kaipaa elvyttämistä, syntyy inflaatiota.
Inflaatiotasojen nouseminen ei johdu kuitenkaan ainoastaan pitkästä nollakorkoajasta, vaan siihen on viime vuosien aikana vaikuttanut voimakkaasti maailmanlaajuinen pandemia sekä suurvaltojen sotajalalle nouseminen, mutta viime vuosien voimakkaalla elvytyksellä on varmasti ollut osansa nyt kokemaamme korkeaan inflaatioon.
Lue myös: ‣ Miksi inflaatio nostaa korkoja? ‣ Mitä inflaatio on?
Viesti, jonka markkina tahtoo lähettää, on se, että korkohuippu on nyt käsillä. Korot tulevat tästä alaspäin, mutta ne vakiintuvat niin sanotusti normaalimpiin positiivisiin lukemiin, joita nähtiin ennen nollakorkoaikaa.
Op-ryhmän päämarkkinaekonomisti Jari Hännikäinen (@JariHnnikinen1)
Hännikäinen yhtyy markkinan yleiseen konsensukseen, eli valtaosan oletukseen siitä, että korkotasot pysyvät n. 3 prosentin tuntumassa ainakin vuoteen 2035 saakka. Tässä kannattaa kuitenkin muistaa myös se, että markkinat eivät läheskään aina osu ennustuksissaan oikeaan, joten muutoksia voidaan hyvinkin nähdä vuosien varrella.
Millä nollakorko saataisiin takaisin?
Nyt kun olemme kuulleet huonot uutiset, voidaan hiukan spekuloida sillä, miten nollakorko voitaisiin jälleen saavuttaa. Aivan kuten missä tahansa ennusteessa, on myös euriborin ennustamisessa omat haasteensa, ja tilanteen kehitys voi muuttaa suuntaansa nopeastikin.
Korkoennusteeseen ja markkinahinnoitteluun liittyy tällä hetkellä mittavia riskejä, ja ne koskevat niin lainoja nostavia kuluttajia kuin niitä myöntäviä pankkeja – tällä hetkellä on siis hankala määritellä tarkasti mm. sitä, onko asuntolainaan parempi valita 3kk vai 12kk euribor, sillä markkinatilanne saattaa muuttua nopeasti suuntaan tai toiseen.
Lue myös: ‣ Kannattaako nyt valita 3kk vai 12kk euribor?
Jotta korkotilanne kääntyisi laskuun, tarvittaisiin siihen Hännikäisen mukaan merkkejä talouskuvan heikkenemisestä sekä hintapaineen katoamisesta. Hintapaineen katoamisella tarkoitetaan käytännössä inflaation hidastumista, ja jos talouskuva heikkenisi samanaikaisesti, olisi keskuspankin jälleen mahdollisesti elvytettävä laajempaa taloutta laskemalla korkotasoa.
Jos taloustilanne pysyy nykyisellään – eli tilanteeseen nähden verrattain vahvana – ei elvytykselle ole tarvetta, sillä elvyttäminen nykytilassa johtaisi inflaation vahvistumiseen, ja sitähän me emme tietysti halua. Varsinkaan nyt, kun olemme jo jonkin aikaa kärsineet korkeaksi kohonneen inflaation vaikutuksista.
Voinee siis sanoa, että nollakorkoihin palaaminen vaatisi ihan ensimmäiseksi inflaatiotilanteen merkittävää rauhoittumista. Korkotilanteen ympärillä käytävän keskustelun yhteydessä on nostettu esiin myös mahdollisuus sille, että EKP on ollut toimissaan turhankin aggressiivinen, eli nostanut korkoja liian nopeasti ja voimakkaasti. Jos tämä todella pitäisi paikkansa, on olemassa myös riski sille, että inflaatiotilanne kääntyy nopeasti deflaatioksi tai liian heikoksi inflaatioksi (alle ~2%).
Jos tilanne näyttää kehittyvän tähän suuntaan, on todennäköistä, että korkotasoja aletaan laskemaan nopeasti ja voimakkaasti. Vain aika voi kuitenkin näyttää, mihin tilanne kehittyy, eikä ennusteita kannata tässä vaiheessa vielä ottaa turhan vakavasti.
Ennusteita laatiessaan asiantuntijat mainitsevat aina, että markkinatilanne voi muuttua yllättävästi, eikä näin pitkää tai laajaa ennustetta voi kukaan tehdä kovinkaan tarkasti.
Artikkelin tiedot perustuvat Iltalehden tekemään haastatteluun. IL haastatteli OP:n päämarkkinaekonomisti Jari Hännikäistä 27.10.2023 pidemmän aikavälin euribor-ennusteeseen liittyen. ‣Lue alkuperäinen juttu tästä.
Mitä korkeille koroille voi oikein tehdä? Ohjauskoron nostoihin me tavalliset kansalaiset emme voi vaikuttaa, mutta luoton marginaaleihin ja yksilöllisiin korkoihin voimme.
Nyt onkin oivallinen hetki pysähtyä miettimään omien lainojen korkoja. Ensimmäinen askel kannattaa ottaa heti, ja pyytää lainatarjous vaikkapa Etua.fi-palvelun kautta useammalta pankilta kerralla.
Näin tekemällä saat parhaimmillaan huomattavasti paremman tarjouksen, ja pahimmillaan häviät muutaman minuutin aikaasi ja saat kattavan kuvan kilpailukykyisistä koroista omalla kohdallasi.
Hakemuksen jättäminen ei sido sinua mihinkään. Sinun ei tarvitse nostaa lainaa, vaikka saisit hyväksytyn lainatarjouksen. Palvelu on myös täysin veloitukseton.
*Etua.fi Asuntolainan kilpailutus ->
*Kilpailuta myös muut lainasi Etua.fi-palvelun avulla ->
Etua.fi on Finanssivalvonnan hyväksymä palveluntarjoaja, joka on toiminut jo vuodesta 2008 alkaen. Se on myös pisimpään Suomen markkinoilla toiminut lainojen kilpailutuspalvelu. *Lue lisää