Siirry suoraan sisältöön

Euribor 12 kk ennuste 2030 – Palaako nollakorko?

Euribor-korkotaso on puhuttanut viimeisten parin vuoden aikana jo kyllästymiseen asti, eikä mikään ihme – korkotaso on noussut tasaisesti jo jonkun aikaa, ja nollakorkoihin tottunut markkina on ajettu ahtaalle korkojen hipoessa uusia huippuja käytännössä joka kuukausi.

Euroopan keskuspankki päätti kuitenkin lokakuussa 2023 lopettaa ohjauskoron nostamisen, joka vaikuttaa suoraan myös euribor-korkotasoon.

Päätöksen jälkeen mm. suomalaisten suosima euribor 12kk-korko on laskenut jo n. 4% paikkeille (tark. 06/11/2023), ja korkotaso vaikuttaa hiljalleen valuvan kohti tuttua ja turvallista nollakorkoa – mutta jatkuuko korkotason laskeminen, vai joudummeko totuttelemaan uuteen, merkittävästi aikaisempaa korkeampaan korkotasoon?

Tutustutaan tässä artikkelissa asiantuntijoiden näkemyksiin euribor 12kk-koron pidemmän aikavälin näkymistä.

Lue myös: ‣ Euribor 12kk ennuste vuodelle 2024 näyttää synkältä

Mihin euribor 12kk-korko menee vuonna 2025?

Päivitys 22/04/2024 (Seuraava EKP:n korkoja käsittelevä kokous pidetään 06/06/2024):

EKP piti viimeisimmän korkopäätöksiä käsittelevän kokouksensa 11.04.2024. Inflaatiotason todetaan laskeneen tasaisesti ja sen ennustetaan jatkavan laskuaan. Vuodenvaihteessa korkotasojen odotettiin laskevan jo ensimmäisen vuosineljänneksen aikana, mutta odotukset ovat Helsingin Sanomien artikkelin mukaan siirtyneet kesäkuulle.

Samanlaista keskustelua käydään nyt kiivaasti analyytikoiden keskuudessa. Nordean pääanalyytikko Jan Von Gerich on vakuuttunut siitä, että EKP laskee korkoja kesäkuussa USA:n sitkeän inflaatiotilanteen pitkittymisestä huolimatta. Lähde: X.com – Jan Von Gerich

Keskuspankki mainitsee tiedotteessaan poikkeuksellisesti myös pohjainflaation kääntyneen laskuun, ja väläyttää useampaan otteeseen rahapolitiikan keventämisen mahdollisuutta, jos inflaatiotasot jatkavat tasaista laskuaan samaan tahtiin kuin nyt. Lähde: EKP:n virallinen lausunto 11.04.2024 (Engl.)

Markkinan odotuksista huolimatta EKP ei tiedotteiden mukaan keskustellut korkojen laskusta vielä helmi-maaliskuussa lainkaan. Kaikesta päätellen viimeisessä kokouksessa aihetta on kuitenkin käsitelty varsin kattavasti.

Keskuspankit ovat tunnettuja ylivarovaisesta tiedottamisesta, eikä viimeisin tiedote jätä enää juurikaan sattuman varaa siitä, että keskuspankki todella suunnittelee tällä hetkellä korkojen laskupäätöksen tekemistä kesäkuun kokouksessa.

Inflaatio on siis tasaisessa laskussa, ja nyt näyttäisi myös siltä, että myös sitkeän korkeana pysytellyt pohjainflaatio on viimein saatu hallintaan. Analyytikoiden ennusteen kesäkuisesta korkojen laskupäätöksestä näyttää tällä hetkellä yhä todennäköisemmältä.

EKP mainitsee kuitenkin tyypilliseen tapaansa myös päättäväisyytensä siitä, että korkotasot pidetään korkealla niin kauan kuin on tarpeen. Tämä tarkoittaa sitä, että korot tulevat pysymään nykyisellä tasollaan vähintään niin kauan, että keskuspankki on varma inflaatiopaineen laskusta toivotulle tasolle.

Euroopan keskuspankin tavoite ja pääasiallinen tehtävä on pitää inflaatio n. 2% tahdissa rahapolitiikkaa säätelemällä. Korkojen nostaminen on yksi tehokkaimmista työkaluista, jolla se voi hallita inflaatiotahtia.

Harkitsetko asuntolainan nostamista? Pohditko nykyisen lainan kilpailuttamista?

Bluestep Bank on ratkaisukeskeinen ja moderni asuntolainapankki, joka keskittyy auttamaan heitä, joiden lainahakemuksen perinteiset pankit ovat syystä tai toisesta hylänneet.

Pankin tavoitteena on lisätä taloudellista osallisuutta yhteiskuntaan huomioimalla asiakkaiden erilaiset elämäntilanteet ja keskittymällä menneisyyden sijaan heidän mahdollisuuksiinsa nyt ja tulevaisuudessa.

Asuntolainan lisäksi Bluestep Bank tarjoaa asuntovakuudellista lainaa, joka sopii esimerkiksi nykyisten luottojen kilpailuttamiseen tai muuhun suurempaan hankintaan.

*Hae asuntolainaa tai kilpailuta nykyiset lainasi Bluestep Bankin palvelussa ->

Nollakorkoihin tuskin enää palataan

Euribor-korko on asettunut n. 4 prosentin tuntumaan lokakuussa 2023.

OP-ryhmä ennustaa, että korko voisi olla vuoden kuluttua n. prosenttiyksikön verran alemmalla tasolla, n. 3,3 prosentissa. Ennuste vuodelle 2035 asettuu samoille paikkeille, n. 3 prosentin tuntumaan.

Vaikka olisin itsekin varsin mielelläni kirjoittanut, että nollakorkoaikaan palataan nyt kohisevalla tahdilla, ei tilanne näytä olevan aivan niin yksinkertainen. Korkotasot pysyttelivät nollan paikkeilla niin pitkään, että markkina ehti jo tottua ”ilmaisen rahan” aikaan, jolloin lainaa sai käytännössä niin paljon kuin talous jaksoi kantaa, ja melko lailla veloituksetta.

Tämä ei kuitenkaan valitettavasti ole talouden laajemman kuvan kannalta normaalitilanne, vaan eriskummallinen poikkeus – matalan korkotason pääasiallinen tarkoitus on elvyttää taloutta, ja jos taloutta elvytetään liian kauan tai tilanteessa, jossa se ei kaipaa elvyttämistä, syntyy inflaatiota.

Inflaatiotasojen nouseminen ei johdu kuitenkaan ainoastaan pitkästä nollakorkoajasta, vaan siihen on viime vuosien aikana vaikuttanut voimakkaasti maailmanlaajuinen pandemia sekä suurvaltojen sotajalalle nouseminen, mutta viime vuosien voimakkaalla elvytyksellä on varmasti ollut osansa nyt kokemaamme korkeaan inflaatioon.

Lue myös: ‣ Miksi inflaatio nostaa korkoja?Mitä inflaatio on?

Viesti, jonka markkina tahtoo lähettää, on se, että korkohuippu on nyt käsillä. Korot tulevat tästä alaspäin, mutta ne vakiintuvat niin sanotusti normaalimpiin positiivisiin lukemiin, joita nähtiin ennen nollakorkoaikaa.

Op-ryhmän päämarkkinaekonomisti Jari Hännikäinen (@JariHnnikinen1)

Hännikäinen yhtyy markkinan yleiseen konsensukseen, eli valtaosan oletukseen siitä, että korkotasot pysyvät n. 3 prosentin tuntumassa ainakin vuoteen 2035 saakka. Tässä kannattaa kuitenkin muistaa myös se, että markkinat eivät läheskään aina osu ennustuksissaan oikeaan, joten muutoksia voidaan hyvinkin nähdä vuosien varrella.

Millä nollakorko saataisiin takaisin?

Nyt kun olemme kuulleet huonot uutiset, voidaan hiukan spekuloida sillä, miten nollakorko voitaisiin jälleen saavuttaa. Aivan kuten missä tahansa ennusteessa, on myös euriborin ennustamisessa omat haasteensa, ja tilanteen kehitys voi muuttaa suuntaansa nopeastikin.

Korkoennusteeseen ja markkinahinnoitteluun liittyy tällä hetkellä mittavia riskejä, ja ne koskevat niin lainoja nostavia kuluttajia kuin niitä myöntäviä pankkeja – tällä hetkellä on siis hankala määritellä tarkasti mm. sitä, onko asuntolainaan parempi valita 3kk vai 12kk euribor, sillä markkinatilanne saattaa muuttua nopeasti suuntaan tai toiseen.

Lue myös: ‣ Kannattaako nyt valita 3kk vai 12kk euribor?

Jotta korkotilanne kääntyisi laskuun, tarvittaisiin siihen Hännikäisen mukaan merkkejä talouskuvan heikkenemisestä sekä hintapaineen katoamisesta. Hintapaineen katoamisella tarkoitetaan käytännössä inflaation hidastumista, ja jos talouskuva heikkenisi samanaikaisesti, olisi keskuspankin jälleen mahdollisesti elvytettävä laajempaa taloutta laskemalla korkotasoa.

Jos taloustilanne pysyy nykyisellään – eli tilanteeseen nähden verrattain vahvana – ei elvytykselle ole tarvetta, sillä elvyttäminen nykytilassa johtaisi inflaation vahvistumiseen, ja sitähän me emme tietysti halua. Varsinkaan nyt, kun olemme jo jonkin aikaa kärsineet korkeaksi kohonneen inflaation vaikutuksista.

Voinee siis sanoa, että nollakorkoihin palaaminen vaatisi ihan ensimmäiseksi inflaatiotilanteen merkittävää rauhoittumista. Korkotilanteen ympärillä käytävän keskustelun yhteydessä on nostettu esiin myös mahdollisuus sille, että EKP on ollut toimissaan turhankin aggressiivinen, eli nostanut korkoja liian nopeasti ja voimakkaasti. Jos tämä todella pitäisi paikkansa, on olemassa myös riski sille, että inflaatiotilanne kääntyy nopeasti deflaatioksi tai liian heikoksi inflaatioksi (alle ~2%).

Jos tilanne näyttää kehittyvän tähän suuntaan, on todennäköistä, että korkotasoja aletaan laskemaan nopeasti ja voimakkaasti. Vain aika voi kuitenkin näyttää, mihin tilanne kehittyy, eikä ennusteita kannata tässä vaiheessa vielä ottaa turhan vakavasti.

Ennusteita laatiessaan asiantuntijat mainitsevat aina, että markkinatilanne voi muuttua yllättävästi, eikä näin pitkää tai laajaa ennustetta voi kukaan tehdä kovinkaan tarkasti.

Artikkelin tiedot perustuvat Iltalehden tekemään haastatteluun. IL haastatteli OP:n päämarkkinaekonomisti Jari Hännikäistä 27.10.2023 pidemmän aikavälin euribor-ennusteeseen liittyen. ‣Lue alkuperäinen juttu tästä.

Avainsanat:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Tilaa kuukausittainen uutiskirje

Saat kuukausittaisen yhteenvedon Suomen parhaan sijoitusblogin artikkeleista. Yksi sähköpostiviesti kuukaudessa. Ei turhaa roskapostia.