Siirry suoraan sisältöön

Mihin Euribor-korko menee vuonna 2023?

Suomalaiset ovat kärsineet Euribor 12kk-koron nousemisesta merkittävästi, sillä Suomessa asuntolainojen korot ovat lähes poikkeuksetta sidottu vaihtuvaan Euribor-korkoon. Lainaa ottaessa ei välttämättä tullut mieleen, että lainakustannukset voivat maailmantilanteen notkahtaessa nousta huomattavasti. Mikä on Euribor ennuste vuodelle 2023 ja 2024 – joko korkojen nousu helpottaa?

Artikkelissa tutustutaan Euribor-korkoon, ja siihen, mihin analyytikot ennustavat korkolukemien menevän vuoden 2023 ja 2024 aikana.

Haluatko tietää tarkemmin euribor-koron määritelmästä ja siitä, mitä euribor-korko tarkoittaa? Lue tämä artikkeli.

Euribor 12kk-tilanne ei helpota vielä vuoden 2023 aikana

Valitettavasti vuoden 2023 aikana ei vielä helpotusta korkojen tasoon nähdä.

OP:n seniorimarkkinaekonomisti Jari Hännikäisen mukaan Euribor-korko asettuu vuoden 2023 aikana n. 4% tuntumaan, ja pysyy sillä tasolla koko vuoden ajan.

Päivitys: Euroopan keskuspankki julkaisi 04/05/2023 markkinan odotusten mukaisen 0,25 prosenttiyksikön suuruisen ohjauskoron noston.

Tämä tarkoittaa sitä, että korot nousevat edelleen, mutta korkojen nousuvauhti vaikuttaa hidastuvan. Euroopan keskuspankin seuraava koronnostoja käsittelevä kokous pidetään 15. Kesäkuuta – artikkelia päivitetään, kun kokous on pidetty ja tulokset on saatu.

Samaan hengenvetoon EKP:n pääjohtaja Christine Legarde sanoi kuitenkin, että inflaatio ei ole lähtenyt laskemaan odotusten mukaisesti korkojen nostamisesta huolimatta. Koska korot nousivat markkinan odotusten mukaisesti, pitää yllä mainittu asiantuntijaennuste edelleen tällä tietoa kantansa.

Tieto ei yllätä markkinaa tarkemmin seuraavaa, mutta todennäköisesti harmittaa isoa osaa velallisista. Jos koron tarkistuspäiväsi lähenee, ymmärrän täysin pettymyksesi – saatoit toivoa, että korot ehtisivät laskemaan ennen juuri sinun asuntolainasi koron tarkastamista.

Kuten sanottu, ei ”korkean” Euribor 12kk-koron tilanteeseen ole vielä vuoden 2023 aikana löytymässä lääkettä. Mutta mitäs sitten, jos korkosi on juuri tarkistettu ja seuraava tarkastuspäivämäärä on vasta vuoden 2024 puolella?

Jotta Euribor-korossa nähtäisiin merkittäviä muutoksia – oikeastaan suuntaan tai toiseen, pitäisi inflaation laskea merkittävästi kuluvan vuoden aikana. Euroopan Keskuspankki ennustaakin inflaatiovauhdin hidastuvan vuoden 2023 loppuun mennessä ja saavuttavan n. 2% tavoitetason jo vuoden 2024 viimeisellä vuosineljänneksellä.

Maksat todennäköisesti liikaa puhelinliittymästäsi – suojaudu inflaatiolta kilpailuttamalla liittymäsi Telialla ja nappaa 50€ Lidl-lahjakortti (kampanja päättyy 12.06.)! Telia tarjoaa ajoittain huikeitakin tarjouksia, joten käy kilpailuttamassa liittymäsi nyt! Telian verkkokauppaan -> *Maksettu mainoslinkki

Varovainen rahapolitiikka on myrkkyä Euriborille

Tämä tarkoittaa normaalitilaan pikkuhiljaa palaamista inflaation puolesta, mutta korkojen osalta tilanne on hieman monimutkaisempi – koska korkojen nostot vaikuttavat talouteen niin pitkällä viiveellä, on keskuspankin otettava erittäin varovaisia askeleita, kun ne viimein päättävät alkaa jälleen laskea korkoja.

Ihan ymmärrettävää, sillä EKP lienee eräs eniten arvostelua osakseen saanut instituutio tässä viime vuosien aikana – eikä sekään mikään ihme, sillä pankki on hankaloittanut monen velallisen yksityishenkilön ja yrityksen elämää.

Keskuspankki pitänee korkoa korkealla niin kauan, että se voi olla täysin varma inflaation laskeneen pysyvästi. Hankalaa tästä tekee se, että korkojen nostot vaikuttavat varsin pitkällä viiveellä lopullisiin inflaatiolukemiin, ja kaiken tämän lisäksi mm. asumisen inflaatio näkyy keskimäärin n. vuoden viiveellä mittauksissa.

Osa analyytikoista, jotka arvioivat siis tilannetta nämä viiveet huomioiden, on sitä mieltä, että inflaatiohuiput ovat jo kaukana peräpeilissä, ja nyt tapahtuvat rahapolitiikan kiristykset ovat jo pitkälti ylimitoitettuja – ne johtavat pahimmillaan liian kireän rahapolitiikan aiheuttamaan taantumaan.

Esimerkiksi ammattitreidaaja Jukka Lepikkö tutki USA:n inflaatiolukemia, ja tuli siihen lopputulokseen, että keskuspankit ovat jälleen horroksessa juuri väärään aikaan. Huomionarvoista tässä on kuitenkin se, että Jukka puhuu postauksessaan USA:n inflaatiosta, ei Euroopan.

Näistä syistä myöskään samainen ekonomisti, joka mainittiin tehneen vuoden 2023 Euribor-ennusteen, ei uskalla lähteä arvailemaan Euribor-koron tasoa vuoden 2024 osalta. Korkojen ennustaminen on huomattavan haastavaa, ja niitä ennustetaan yleensä vain vuosi kerrallaan.

Euriboriin vaikuttaa ohjauskoron lisäksi moni muu asia

Euribor-korko on vahvasti sidonnainen keskuspankin ohjauskorkoon, mutta myös moni muu asia heiluttaa Euribor-koron kurssia merkittävästi. Euroopan talousalueella on tänä vuonna nähty mittavia finanssimarkkinan tapahtumia, kuten kriisipankki Credit Suissen myyminen pankkijätti UBS:lle, ja Ison-Britannian hallituksen tekemä virhe rahapolitiikan viestinnän osalta syöksi maan osakepörssit jyrkkään laskuun.

Kummatkin näistä tapahtumista vaikuttavat koko euroalueeseen, sillä esimerkiksi Brittien tapauksessa EKP:n oli pakko pelastaa pörssimarkkinat ostamalla lisää valtion velkakirjoja, vaikka kyseinen operaatio lisää inflaatiopaineita entisestään.

Vastaavat, ennalta arvaamattomat tapahtumat voivat vaikuttaa korkojen kehitykseen myös vuoden 2023 aikana, eikä mikään estä maailman korkeinta johtoa tyrimästä myöskään vuonna 2024 – joten kaikki kortit ovat niin sanotusti vielä niillä pelaavien hihassa.

Korkojen laskemiseen tarvitaan ensin riittävän pitkä korkeamman koron aika

Mennään vielä hieman syvemmälle rahoitusmaailman syövereihin. Aihe on melko pitkällä oman ymmärrykseni ja ammattitaitoni raja-alueella, mutta pyrin selittämään asian mahdollisimman yksinkertaisesti ja niin, että pysytään faktoissa ja totuudenmukaisissa tiedoissa. Jos ymmärrät aiheesta syvällisemmin, ja huomaat tässä kohtaa virheen, laita rohkeasti kommenttia alle ja korjaamme artikkelia tarvittaessa!

Korkojen noston lisäksi Euroopan keskuspankin suunnitelmaan kuuluu rahapolitiikan kiristäminen myös muin tavoin – yksi merkittävä keino pankin työkalupakissa on lainakirjojen oston rajoittaminen, eli pankin taseen keventäminen.

Vuosien 2020-2022 aikana keskuspankit ovat lisänneet velkakirjojen määrää taseellaan merkittävästi, sillä euroalueen (ja muiden talousalueiden) valtiot pyrkivät elvyttämään koronapandemian aiheuttamaa talouskasvun tyssäämistä. Tällä tarkoitetaan yksinkertaistettuna uuden rahan ”printtaamista”, eli valtionlainojen myymistä keskuspankille.

Yllä mainittu esimerkki on yksinkertaistettu melko pitkälle, joten se ei ole täydellinen, mutta auttaa ymmärtämään tilannetta.

Ja tämän ansiosta maailmantalous selvisi ilman suurempia ongelmia lähihistorian vakavimmasta kriisistä, joka vaikutti koko maailmaan merkittävästi. Koko pandemian ajan keskuspankit yhessä valtioiden kanssa loivat mittavat määrät uutta rahaa koko euroalueen talouteen, ja näin tehdessään samalla kiihdyttivät inflaatiota.

Nyt, kun inflaatiota pitäisi saada kuriin, on keskuspankin rajoitettava uuden rahan luomista – eli velkakirjojen ostamista – ja kiristettävä korkoja samaan aikaan. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että keskuspankin hallussa olevien lainakirjojen annetaan erääntyä, eikä niistä saatavia rahoja (lainakirjan erääntyessä sen liikkeellepannut taho maksaa lainamäärän takaisin) sijoiteta takaisin markkinalle.

Lainakirjojen oston lopettaminen tai vähentäminen puolestaan vaikuttaa niin, että valtioilla on vähemmän rahaa käytettävänään esimerkiksi elvytystoimiin, joka puolestaan rajoittaa valtioiden kyvykkyyttä yritystukiin tai kertakorvauksiin, jota mm. pandemian aikana käytettiin laajalti.

Tämä puolestaan kiristää jo ahtaalla olevan kansan kukkaronnyörejä entisestään, ja johtaa inflaation laskemiseen.

Koska pankilla on hallussaan valtava määrä velkakirjoja, joita laskettiin liikkeelle kriisiaikana, on sen kevennettävä niiden määrää merkittävästi, jotta se voi jatkaa jälleen velkakirjojen ostamista tulevaisuudessa – ja juuri tätä keskuspankit kautta maailman pyrkivät tällä hetkellä tekemään.

Jotta korkotasoja voitaisiin laskea, täytyy pankin ensin sekä nostaa korkoja että keventää tasettaan sen verran, että talous saadaan tasapainoon – kun talous on tasapainossa, sitä voidaan alkaa jälleen elvyttämään, eli ostamaan jälleen käytännössä kaikki valtion velkakirjat, jotka markkinalle lasketaan.

Talousjärjestelmämme on monimutkainen himmeli, jonka tarkoista toimintamekanismeista ei tiedä välttämättä kukaan kaikkea. Jokaista muuttujaa on mahdoton ottaa huomioon, ja muuttuva maailmantilanne vaikuttaa kriittisesti kaikkeen, mitä taloudessa tapahtuu.

Tarkkoja arvioita on siis käytännössä mahdoton tehdä. Valistuneita arvauksia sen sijaan on tarjolla paljon, mutta yksi asia on varma: Keskuspankki tekee varmasti kaikkensa, jotta inflaatio saadaan kuriin, ja se voi tarkoittaa korkojen nostamista yhä korkeammalle, jos tilanne näin vaatii.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *