Siirry suoraan sisältöön

Euribor 12 kk ennuste 2024 – Laskeeko korko?

Euroopan keskuspankin (EKP) ohjauskorkojen korotukset ovat nostaneet Euribor-korkoja merkittävästi vuoden 2023 aikana. Asuntovelalliset ja talousasiantuntijat seuraavat tarkasti korkojen kehitystä, ja moni pohtii, mitä loppuvuosi 2024 tuo tullessaan.

Mikä on Euribor ennuste vuodelle 2024? Artikkelissa tutustutaan Euribor-korkoon sekä siihen, mihin analyytikot ennustavat korkolukemien menevän vuoden 2024 aikana.

Haluatko tietää tarkemmin euribor-koron määritelmästä ja siitä, mitä euribor-korko tarkoittaa? Lue lisää

Harkitsetko asuntolainan nostamista? Pohditko nykyisen lainan kilpailuttamista?

Bluestep Bank on ratkaisukeskeinen ja moderni asuntolainapankki, joka keskittyy auttamaan heitä, joiden lainahakemuksen perinteiset pankit ovat syystä tai toisesta hylänneet.

Pankin tavoitteena on lisätä taloudellista osallisuutta yhteiskuntaan huomioimalla asiakkaiden erilaiset elämäntilanteet ja keskittymällä menneisyyden sijaan heidän mahdollisuuksiinsa nyt ja tulevaisuudessa.

Asuntolainan lisäksi Bluestep Bank tarjoaa asuntovakuudellista lainaa, joka sopii esimerkiksi nykyisten luottojen kilpailuttamiseen tai muuhun suurempaan hankintaan.

*Hae asuntolainaa tai kilpailuta nykyiset lainasi Bluestep Bankin palvelussa ->

Euribor-korkoennuste vuodelle 2024

Medialähteet ennustavat Euribor 12kk-koron asettuvan n. 2,5 – 3,0 % tuntumaan vuoden 2024 aikana. Korkotason odotetaan siis laskevan nykytasosta, mutta nollakorkoihin tuskin palataan vielä lähitulevaisuudessa.

Nordean pääanalyytikko Jan Von Gerich herättelee myös toiveikkaita näkymiä vuoden 2024 kehitykselle: Gerichin mukaan Euribor-korko voi laskea huomattavasti odotettua nopeammin ja voimakkaammin vuonna 2024, jos markkina toimii samalla tavalla kuin aikaisempien koronlaskujen aikoina.

Tämä tarkoittaisi myös odotettua alhaisempaa korkotasoa loppuvuodelle 2024.

Jan Von Gerich vakuuttelee myös X:ssä, että korkotaso todellakin on isossa kuvassa laskusuunnassa, vaikka vuoden 2024 kehitys ei toistaiseksi siltä ole vaikuttanut. Myös Nordean ennusteen mukaan Euribor-korko laskisi n. 3% tuntumaan vuoden 2024 loppuun mennessä, joka vahvistaa entisestään käsitystä korkotason laskusta vuonna 2024.

Toistaiseksi näyttäisi siis siltä, että korkotaso on todella kääntymässä laskuun vuoden 2024 aikana. Vuoden 2024 jälkeen korkotilanteen kehitys on vielä täysin auki, ja jotkut ennustavat korkotason jopa nousevan hiukan vuonna 2025. Tähän vaikuttaa kuitenkin voimakkaasti asiat, joita vielä ei voida varmuudella tietää mitenkään, joten ennusteen epävarmuus on erittäin korkea.

Päivitys 22/04/2024 (Seuraava EKP:n korkoja käsittelevä kokous pidetään 06/06/2024):

EKP piti viimeisimmän korkopäätöksiä käsittelevän kokouksensa 11.04.2024. Inflaatiotason todetaan laskeneen tasaisesti ja sen ennustetaan jatkavan laskuaan. Vuodenvaihteessa korkotasojen odotettiin laskevan jo ensimmäisen vuosineljänneksen aikana, mutta odotukset ovat Helsingin Sanomien artikkelin mukaan siirtyneet kesäkuulle.

Samanlaista keskustelua käydään nyt kiivaasti analyytikoiden keskuudessa. Nordean pääanalyytikko Jan Von Gerich on vakuuttunut siitä, että EKP laskee korkoja kesäkuussa USA:n sitkeän inflaatiotilanteen pitkittymisestä huolimatta. Lähde: X.com – Jan Von Gerich

Keskuspankki mainitsee tiedotteessaan poikkeuksellisesti myös pohjainflaation kääntyneen laskuun, ja väläyttää useampaan otteeseen rahapolitiikan keventämisen mahdollisuutta, jos inflaatiotasot jatkavat tasaista laskuaan samaan tahtiin kuin nyt. Lähde: EKP:n virallinen lausunto 11.04.2024 (Engl.)

Markkinan odotuksista huolimatta EKP ei tiedotteiden mukaan keskustellut korkojen laskusta vielä helmi-maaliskuussa lainkaan. Kaikesta päätellen viimeisessä kokouksessa aihetta on kuitenkin käsitelty varsin kattavasti.

Keskuspankit ovat tunnettuja ylivarovaisesta tiedottamisesta, eikä viimeisin tiedote jätä enää juurikaan sattuman varaa siitä, että keskuspankki todella suunnittelee tällä hetkellä korkojen laskupäätöksen tekemistä kesäkuun kokouksessa.

Inflaatio on siis tasaisessa laskussa, ja nyt näyttäisi myös siltä, että myös sitkeän korkeana pysytellyt pohjainflaatio on viimein saatu hallintaan. Analyytikoiden ennusteen kesäkuisesta korkojen laskupäätöksestä näyttää tällä hetkellä yhä todennäköisemmältä.

EKP mainitsee kuitenkin tyypilliseen tapaansa myös päättäväisyytensä siitä, että korkotasot pidetään korkealla niin kauan kuin on tarpeen. Tämä tarkoittaa sitä, että korot tulevat pysymään nykyisellä tasollaan vähintään niin kauan, että keskuspankki on varma inflaatiopaineen laskusta toivotulle tasolle.

Euroopan keskuspankin tavoite ja pääasiallinen tehtävä on pitää inflaatio n. 2% tahdissa rahapolitiikkaa säätelemällä. Korkojen nostaminen on yksi tehokkaimmista työkaluista, jolla se voi hallita inflaatiotahtia.

3% korkotaso saattaa olla uusi normaali pidemmän aikaa

12kk Euribor-korko on ollut hienoisessa laskussa jo vuoden 2023 loppupuolelta alkaen. Se on kuitenkin jämähtänyt n. 3,71% tasolle, ja on pysytellyt tässä tasossa sitkeästi. Alimmillaan 12kk Euribor-korko on käynyt alkuvuodesta 2024, kun korkotaso lähenteli 3,5% tasoa.

Viime aikoina yleinen konsensus siitä, että korkotaso jämähtää pysyvästi n. 3% paikkeille, on vahvistunut. Jos konsensus pitää paikkansa, on mahdollista, että näemme korkotason asettuvan pitkällä aikavälillä n. 3% paikkeille, eikä tason odoteta laskevan normaaliolosuhteissa.

Ennusteen – kuten minkä tahansa ennustuksen – varmuus on kuitenkin äärimmäisen epävarmaa. Aikaisemmin mainittu neutraalikorkotason määritteleminen on jopa taloustieteilijöille äärimmäisen haastavaa, ja korkotason ennustaminen vielä sitäkin haastavampaa.

Inflaatioluvuista lyhyen aikavälin laskupaineita

Euroopan keskuspankki on kesäkuussa 2024 jälleen tärkeiden päätösten äärellä. Inflaatiopainet ovat jatkaneet laskuaan, ja myös sitkeästi korkealla tasolla pysytellyt pohjainflaatio on vihdoin saatu hallintaan ainakin jollain tasolla.

Inflaation korkeaa tasoa vuoden 2024 alkupuolella on ylläpitänyt asuntolainojen kohonneet korkokustannukset sekä kulutusluottojen korkojen kasvu. Inflaation nousua hillitsi eniten mm. sähkön, lasten päivähoidon sekä polttoaineiden hinnan muutokset. Näiden tuotteiden ja palveluiden hinnat ovat laskeneet eniten.

Euroopan keskuspankki on kohdannut vaikeista tilanteista tuttuun tapaan reilusti kritiikkiä. Joidenkin lähteiden mukaan EKP on jo pitkään nostanut korkoja liian voimakkaasti, ja arvostelijoiden mielestä korkotasojen laskupäätöksiä olisi pitänyt tehdä jo loppuvuoden 2023 kokouksissa.

Itse en lähde EKP:n asiantuntijoiden näkemyksiä arvioimaan, mutta todettakoon kuitenkin se, että inflaatioluvut todellakin ovat osoittaneet varsinkin lyhyellä aikavälillä tarkasteltuna voimakasta laskua jo jonkin aikaa – Euroopan keskuspankki ei kuitenkaan tarkastele taloustilannetta ainoastaan kuukausitasolla, vaan se keskittyy luotsaamaan koko Euroopan talousalueen rahapolitiikkaa keskipitkällä aikavälillä, eli karkeasti sanottuna muutaman vuoden ajanjakson kehitykseen keskittyen.

Kritiikin äänensävyä ei varmasti ainakaan helpota se, että suurimpia inflaatiota nostavia tekijöitä ovat tällä hetkellä juurikin korkotason noususta aiheutuneet kustannukset, kuten asuntolainojen ja kulutusluottojen korkokustannusten nouseminen.

Itselläni ainakin kuitenkin on edelleen sen verran luottoa Euroopan kovimpien talousosaajien ammattitaitoon, että uskon heidän osaavan arvioida taloustilanteen kehittymistä huomattavasti tavan tallaajaa paremmin. En siis lähde tässä sen kummemmin kritisoimaan ketään – koitan ainoastaan esittää tietoa korkotilanteen kehittymistä niin, että se on edes vähän helpompaa lukea kuin taloustieteilijän kirjoittama sanasalaatti.

Inflaatio saattaa vielä kiihtyä

Asiantuntijoiden mukaan inflaatiotilanne ei välttämättä ole vielä täysin selätetty, sillä Euroopan suurissa maissa on edelleen voimakkaita palkankorotuspaineita, jotka voivat toteutuessaan nostaa inflaatiota voimakkaasti vielä alkuvuodesta 2024.

Tämän lisäksi EKP:n päätösten kannalta suurimman painoarvon mittari, pohjainflaatio, on edelleen merkittävästi koholla tavoitetasosta. Pohjainflaatio oli euroalueella maaliskuussa 2024 4,9%, kun tavoitetaso on n. 2 – 2,5% tuntumassa.

Pohjainflaatio on siis noussut vuoden 2023 loppuvuoden lukemista. Tämä enteilee sitä, että koronnostot eivät välttämättä ole vielä painaneet inflaatiota laskusuhdanteeseen riittävästi.

Varovainen rahapolitiikka on myrkkyä Euriborille

Maailmantalous vaikuttaa hiljalleen palaavan normaaliin inflaation osalta, mutta korkojen kohdalla tilanne on hieman monimutkaisempi – koska korkojen nostot vaikuttavat talouteen niin pitkällä viiveellä, on keskuspankin otettava erittäin varovaisia askeleita, kun ne viimein päättävät alkaa jälleen laskea korkoja.

Ihan ymmärrettävää, sillä EKP lienee eräs eniten arvostelua osakseen saanut instituutio tässä viime vuosien aikana – eikä sekään mikään ihme, sillä pankki on hankaloittanut monen velallisen yksityishenkilön ja yrityksen elämää.

Keskuspankki pitänee korkoa korkealla niin kauan, että se voi olla täysin varma inflaation laskeneen pysyvästi. Hankalaa tästä tekee se, että vaikka korkojen nostot laskevat kuluttajahintoja, voi EKP:n eniten seuraama, sitkeästi edelleen korkeana pysyttelevä pohjainflaatio pysyä korkealla.

Keskuspankin mukaan tilanne on tällä hetkellä Euroopan alueella juurikin tämä: Kuluttajahinnat, ja sitä myötä myös kokonaisinflaatio laskee kohinalla, mutta pohjainflaatio pysyttelee korkealla. Näin ollen keskuspankki näkee edelleen koronnostot ja rahapolitiikan kiristämien aiheellisina toimina taloustilanteen tasapainon kannalta.

Oli miten oli, tällä hetkellä Euroopan korkotilanne vaikuttaa hiukan helpottavan. Yhdysvalloissahan inflaatiotilanne on jo hellittänyt lähes normaalitasolle, ja keskuspankeilta odotetaan joko neutraalia tai elvyttävää rahapolitiikkaa, riippuen hiukan keneltä kysytään.

USA:n markkinat ovat historiallisesti kulkeneet myös muutamia kuukausia Euroopan markkinoita edellä, ja inflaatiotilanteen kiristyminen tapahtui Yhdysvalloissa myös joitakin kuukausia aikaisemmin kuin Euroopassa.

Korkojen laskemiseen tarvitaan ensin riittävän pitkä korkeamman koron aika

Mennään vielä hieman syvemmälle rahoitusmaailman syövereihin. Aihe on melko pitkällä oman ymmärrykseni ja ammattitaitoni raja-alueella, mutta pyrin selittämään asian mahdollisimman yksinkertaisesti ja niin, että pysytään faktoissa ja totuudenmukaisissa tiedoissa. Jos ymmärrät aiheesta syvällisemmin, ja huomaat tässä kohtaa virheen, laita rohkeasti kommenttia alle ja korjaamme artikkelia tarvittaessa!

Korkojen noston lisäksi Euroopan keskuspankin suunnitelmaan kuuluu rahapolitiikan kiristäminen myös muin tavoin – yksi merkittävä keino pankin työkalupakissa on lainakirjojen oston rajoittaminen, eli pankin taseen keventäminen.

Vuosien 2020-2022 aikana keskuspankit ovat lisänneet velkakirjojen määrää taseellaan huomattavasti, sillä euroalueen (ja muiden talousalueiden) valtiot pyrkivät elvyttämään koronapandemian aiheuttamaa talouskasvun tyssäämistä. Tällä tarkoitetaan yksinkertaistettuna uuden rahan ”printtaamista”, eli valtionlainojen myymistä keskuspankille.

Nyt on hyvä hetki pysähtyä miettimään asuntolainan marginaalia: Etua.fi kilpailuttaa nykyisen ja uuden asuntolainan korot täysin veloituksetta. Etua on finanssivalvonnan hyväksymä lainojen kilpailutuspalvelu, joka on toiminut jo vuodesta 2008. *Kilpailuta asuntolainasi korko nyt

Yllä mainittu esimerkki on yksinkertaistettu melko pitkälle, joten se ei ole täydellinen, mutta auttaa ymmärtämään tilannetta.

Ja tämän ansiosta maailmantalous selvisi ilman suurempia ongelmia lähihistorian vakavimmasta kriisistä, joka vaikutti koko maailmaan. Koko pandemian ajan keskuspankit yhdessä valtioiden kanssa loivat mittavat määrät uutta rahaa koko euroalueen talouteen, ja näin tehdessään samalla kiihdyttivät inflaatiota.

Kun inflaatiota pitäisi saada kuriin, on keskuspankin rajoitettava uuden rahan luomista – eli velkakirjojen ostamista – ja kiristettävä korkoja samaan aikaan. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että keskuspankin hallussa olevien lainakirjojen annetaan erääntyä, eikä niistä saatavia rahoja (lainakirjan erääntyessä sen liikkeellepannut taho maksaa lainamäärän takaisin) sijoiteta takaisin markkinalle.

Lainakirjojen oston lopettaminen tai vähentäminen puolestaan vaikuttaa niin, että valtioilla on vähemmän rahaa käytettävänään esimerkiksi elvytystoimiin, joka puolestaan rajoittaa valtioiden kyvykkyyttä yritystukiin tai kertakorvauksiin, jota mm. pandemian aikana käytettiin laajalti.

Tämä puolestaan kiristää jo ahtaalla olevan kansan kukkaronnyörejä entisestään, ja johtaa inflaation laskemiseen.

Koska pankilla on hallussaan valtava määrä velkakirjoja, joita laskettiin liikkeelle kriisiaikana, on sen kevennettävä niiden määrää merkittävästi, jotta se voi jatkaa jälleen velkakirjojen ostamista tulevaisuudessa – ja juuri tätä keskuspankit kautta maailman pyrkivät tällä hetkellä tekemään.

Jotta korkotasoja voitaisiin laskea, täytyy pankin ensin sekä nostaa korkoja että keventää tasettaan sen verran, että talous saadaan tasapainoon – kun talous on tasapainossa, sitä voidaan alkaa jälleen elvyttämään, eli ostamaan jälleen käytännössä kaikki valtion velkakirjat, jotka markkinalle lasketaan.

Talousjärjestelmämme on monimutkainen himmeli, jonka tarkoista toimintamekanismeista ei tiedä välttämättä kukaan kaikkea. Jokaista muuttujaa on mahdoton ottaa huomioon, ja muuttuva maailmantilanne vaikuttaa kriittisesti kaikkeen, mitä taloudessa tapahtuu.

Jos kiinnostaa lukea taloudesta isommassa kuvassa tarkemmin, lue tämä makrotaloudesta kertova artikkeli.

Tarkkoja arvioita on siis käytännössä mahdoton tehdä. Valistuneita arvauksia sen sijaan on tarjolla paljon, mutta yksi asia on varma: Keskuspankki tekee varmasti kaikkensa, jotta inflaatio saadaan kuriin, ja se voi tarkoittaa korkojen nostamista yhä korkeammalle, jos tilanne näin vaatii.

Tilaa kuukausittainen uutiskirje

Saat kuukausittaisen yhteenvedon Suomen parhaan sijoitusblogin artikkeleista. Yksi sähköpostiviesti kuukaudessa. Ei turhaa roskapostia.